Starttikavalkadi

Kauden murtsikafinaali pistettiin alulle keskiviikkona Tukholmassa, josta parhaat saivat evääkseen sekunteja. Niitä voi sitten mutustella taalainmaan laduilla tänä viikonloppuna.
Tour de Falunissa jokainen ”tartti” on erilainen: tänään intervalli (2,5/3,3 km F), huomenna massa (5kmC+5kmF/10kmC+10kmF) ja sunnuntaina handicap (10/15 km F). Hurrikaanistartti listalta puuttuu, mutta jospa sellainen vielä kehkeytyisi – vaikka säiden puolesta. No ei, mutta ”spänn fast säkerhetsbältena”, neuvottiin kuitenkin ruotsalaiseen tapaan jossain jutussa. Niin hurrrrjaa menoa on taalainmaalla tiedossa.

Ritulle sisupuukko!

Tänään aloitettiin siis prologilla, väliaikalähdöin. Suomalaisilla meni vähän vaisusti – paitsi Ritulla, joka oli Claudia Nystadin voitamassa kisassa hienosti neljäs. Ja voitti Majdicin! Siitä hälle heilutetaan henkistä sisupuukkoa täältä kotihurraamosta. Muut jäivät 2,5 kilsan matkalla aika paljon, mutta eivät mahdottomia kuitenkaan. Charlotte Kalla oli ladunvarsikansan iloksi hyvä kakkonen ja Justiina kolmas. Kummatkin hiihtävät muuten vapaata hyvin kankean näköisesti. Siitä on ”luistelu” kaukana, mutta kun tyylipisteitä ei jaeta, niin riittää kun vauhti on kohillaan.

Miesten 3,3 kilsan voittaja oli vanha latutonttu Teichmann, jolle paikalliset tontut ovat varmasti neuvoneet hyvät ”oikotiet”. Axel oli 1,2 kilsan kohdalla 64. ja parisenkymmentä sekuntia kärjessä killunutta Marcus Hellneriä hitaampi. Ja sieltä vaan kuusten katveesta lynksytteli hän voittajaksi. Ihmeellistä! Toiseksi tullut Dario Cologna onnistui pitämään tilanteen wc-jonon kärjessä jännittävänä ja wanhoista weikkuuksistakin tuttu tsekki Martin Koukal oli kolmas.
Suomalaisten miesvahvuus heikkeni yhdellä (vähintään) kun Kalle Lassilan kinttu DNS. Musti oli lopulta 13. ja Lallukka 25. Muilla (Jylhä & Heikkinen) meni huonommin, mutta aikaerot eivät noin lyhyellä matkalla ehtineet karttua ihan masentaviksi. Kisan toiseksi viimeinen heppu hävisi latutontulle minuutin ja viimeinenkin elämäntapahiihtäjä vain kaksi.

Päivän prologi kulki myös nimellä King/Queen of Mördarbacken. Olisivat tehneet sen kunnolla, eli kellottaneet mäen ihan erikseen; kello alas ja kello ylös. Kuka on Murhamäen kunkku? Hurjin nousija olisi voinut saada vaikka pari hyvityssekuntia. Mutta onhan se niinkin, että siinä mäessä olisi sitten turhan moni ”kova kilpailija” vetänyt itsensä piippuun ja sörssinyt jatkomahdollisuutensa.

Ydmykelsen?

Keltainen liivi + Nortti olla pollottavat tuloslistan rivillä 7 ja toiseksi parasta norjalaista etsiessä pitää kelata riville 27, josta löytyy pikahiihtäjä John Kristian Dahl. Äkkinäinen arvelisi, että Norjassa ollaan nyt ihan surkeina, että miesten näin huono menestys olisi ”den totale ydmykelsen”. Juu ei. Ihan yks hailee – tai seilee.
Tänä viikonloppuna turskain tuijotus suuntautuu tiukasti aivan jonnekin muualle kuin Faluniin ja maailmancupin finaaliin. Tänä viikonloppunahan hiihdetään 54 kilometriä Renasta Lillehammeriin eli - Birkebeinerrennet! Voittaako Hilde G. Birkenin jo kolmatta kertaa peräkkäin? Kuinka käy Outo-Nallen, Auklandien, Jaak Maen, Svartedahlin ja muiden ihan oikeiden hiihtäjien? Osallistujiahan on tänä vuonna sellaiset 14.500. Norjalla norjallani olin ymmärtävinäni, että Hjelmeset hiihtää Thomas Alsgaardilta vapaaksi jääneellä paikalla kun Tollo joutui telkkutöihin Faluniin, reppana. Jos menee tuommoisia kommentaattorisopimuksia tekemään niin pitäisi varmistaa edes se, että naama näkyy kansainvälisen kuvasignaalin kautta kotihurraamoihin saakka. Jos ei kerta ole kutsuttu kunkun kaverina kisoihin, kuten Pelle.

Huomenna lauantaina on siis vuorossa ”kaikki yhtä aikaa, ettei tule ryysistä” – startti ja vielä vehkeiden venkslaus pertsalta vapaalle vaihdettaessa. Se vaan on hyvä, että matkat ovat lyhyemmät kuin tavallisesti, eli naisilla 5 ja miehillä 10 kilsaa kumpaakin sorttia. Paremmuus ehtii ihan hyvin ratkeamaan vähän lyhyemmälläkin resuamisella.