Taas uusi kisamaskotti

“He’s huge, brown and furry, and has an air-conditioning system implanted in his head. “ Mikä se on?

Se ei ole ranskalainen seiväshyppääjä Romain Mesnil, joka päätti hankkia itselleen uuden sponsorin juoksemalla alasti seipääns kans ympäri Pariisia. Eeeii… vaikka mieluummin olisin katsellut sellaista kuin tällaista Berlino the Bearia, joka on siis elokuisten yleisurheilun MM-kisojen kisamaskotti. ”Miksi sinulla on noin suuri pää?”, tältä kysytään. ”No siksi, että ropellit lyö ikävästi korville jos tuuletin ei mahdu pään sisällä kunnolla kääntymään!”, vastaa hän.

Ilmastointi on oikeesti hyvä asia, pysyy maskotti kesähelteellä tolkuissaan. Vähän rupesivat hymyilyttämään nuo Kontiolahden nallemaskotit, jotka käsi kädessä kulkivat palkintojenjakoon palkittavien edellä ja kääntyivät sitten yhtäkkiä kulkemaan aivan eri suuntaan kuin muut. Kuvittelin heti, kuinka tuo kaksikko jatkaa tepsutteluaan ja kuinka heidät sitten joskus alkuviikosta haetaan metsästä pois ammumahiihtäjiä häiritsemästä. Ehkä joku jossain vaiheessa katsoo parhaaksi pysäyttää myös Mesnilin - mutta ei mitään kiirettä.

* Ruotsin yleisurheiluliiton hallitus on päättänyt, että Finnkampen järjestetään vuonna 2013 Tukholman stadionilla, jossa viimeksi on finnkamppailtu vuonna 1997. Paitsi, että se on kivaa, niin halutaan tällä tavalla pitää keskeinen arena myös yleisurheilukäytössä. Sitä ennen kamppaillaan 2009 ja 2011 Göteborgissa ja 2010 ja 2012 Helsingissä.

Latupartio jaksaa vatkaa ja jatkaa matkaa

Kummallista kun kirjoituttaa koko ajan niin kovasti. Pukkaisikin jotain hyödyllistä, vaan kun ei - latupartiona verkoissa peuhaan päivät pitkät. No, en nyt sentään. Aika paljon olen saanut kaikkea muutakin aikaiseksi. Hiihtohan alkaa olla silleen pulkassa, ettei siitä enää riitä rivintäytteeksi. Ja pitkillä "kirjallisilla" pyöräretkillä en viitsi kerhokaveria uuvuttaa, ettei hänen orastava kiinnostuksensa lajiin het alkuunsa tyssäisi tietotulvaan. Onneksi kohta alkaa yleismurheilu.

Tässä taas pientä pätkää sieltä sun täältä:

* Ärsytti eilen kun miesten viiskytäseltä jäivät pois kaikki maajoukkuemiehet – paitsi ammumahiihdon maajoukkueen. Ehkä Puurusen tapa rojauttaa aamupalaksi kourallinen buranaa ei ole kovin viisas sekään, mutta silti.
* Norjassa 19-20 –vuotiaiden NM-kisoissa on vapaan sprintin voittanut Thomas Northug – vaikka pääsi aika-ajoista viimeisenä jatkoon. Kuulostaa tutulta, nimi ja tyyli.
* Ruotsin mestari 50 km väliaikalähtöpertsalla on Mats Larsson, jolle muut mitalistit, eli Jesper Modin ja Oskar Svärd hävisivät yli neljä minuuttia. Pumppu jäi niukasti neljänneksi ja viidenneksi lykki Tiio Söderhielm, jonka tyttöystävä on Charlotte Kalla, joka voitti naisten 30 kilsaa ennen kahta Annaa, Olsson & Haag.
* Eesti meistrivõistlustel sai 50 km ühisstardist vabatehnikasõidus ülivõimsa esikoha Aivar Rehemaa, kes edestas Jaak Maed minuti ja 52,9 sekundiga. Kolmas oli Priit Naruskit. Andrus Veerpalu leppis seitsmenda kohaga.
* Peku ja Ville treffasivak kadull. - Jaaha, onk snuull ny frou föleisäs, Peku kysys ilosest, vai erhetynk mnää niingo sillo viimeksikki?
* Magnus Moan voitti yhdistetyn Norjan mestaruuden lauantaina (gundersen) ja Petter Tande sunnuntaina (fellesstart).
* Mitähän tästä olisi ajateltava? Kutsu "hemohes pure pain classic 2009" -kisaan aukeaa myös suoraan linkistä Mathias Fredrikssonin sivuilta.
* ”Sjukvården är fantastisk”, kehuu Sörsselsson, kertoilee selkäleikkauksestaan ja päättää juttunsa kiitoksiin: ”Stort tack också till SOK, Sveriges Olympiska kommitté, som fixade blixtoperation utan någon väntetid.” Siitäpä on syytäkin kiitellä. Olisiko kansankoti kauankin pitänyt hiihtäjää tuskissaan, sitä tarina ei kerro.
* Virpin päiväkirjasta 26.3.: ”…ilmeisesti oma vastustuskyky on laskenut niin alas, että taudinkantajan tavatessani sairastun häneltä saamaani tautiin ennen häntä...” Virpi kertoo, että kausi on ohi, eli hän ei sitten enää kisaile aurinkoisilla kevätladuilla sen koommin pohjoisessa kuin korkeallakaan.
* Tsekit ovat järkänneet omat mestaruusskabansa paikassa nimeltä Horni Misecky. Tulosraportit antavat odottaa itseään, mutta kai siellä hiihdettykin on.

Turskaparvessa uidaan selkää

Norjan hiihtomaajoukkue on ensi kaudella paljon entistä pienempi. Vain 21 turskaa mahtuu parveen, josta löytyy kokemusta ja –mattomuutta. Siellä nyt tämän takia on huudettu, riehuttu ja hätäpäissä uitu välillä selkää. Paitsi eivät tietenkään ne, jotka ovat mukana joukkueessa ja matkalla kohti jättiläiskisoja:

Naiset: Astrid Uhrenholdt Jacobsen, Therese Johaug, Marit Bjørgen, Kristin Størmer Steira, Celine Brun-Lie ja Marthe Kristoffersen
Janutset: Tore Ruud Hofstad, Odd-Bjørn Hjelmeset, Eldar Rønning, Martin Johnsrud Sundby, Petter Northug jr., Simen Østensen, Morten Eilifsen ja Tord Asle Gjerdalen
Sprintterit: John Kristian Dahl, Tor Arne Hetland, Ola Vigen Hattestad, Johan Kjølstad, Øystein Pettersen, Børre Næss ja Anders Gløersen

Beppu siellä - Beppu täällä

Skil Shimano –tallilla menee lujaa. Kilpailukutsuja tunkee ovista ja ikkunoista ja ilmeisesti siltä alkavat kohta kuskit loppua kesken. Sen suuntaista voisi päätellä eilisistä lähtölistoista. Mukavan nimensä perusteella kerhon tarkkistarakalle väkisin istutettu Fumiyuki Beppu näytti olevan mukana kahdessa kilpailussa yhtä aikaa, ainakin melkein. Mies pyöräili kilpaa Länsi-Flanderissa Belgiassa, mutta oli nimetty tallin reservimieheksi myös Ranskassa ajettavaan kisaan. Ehkä tallin pomolle tuli kuponkeja täytellessä tarkkispoikamme nimi ensimmäisenä mieleen. Ei kait hällä oikeasti ollut aikomustakaan hilata Beppuaan paikasta toiseen.

Fumiyuki oli eilen 54. ja hävisi vaivaiset 10 minuuttia voittajalle. Siinä Ranskassa ajettavassa kisassa puolestaan ovat mukana myös Schleckin veljekset Tiku ja Taku, joiden tallikaveri Jens Voigt on voittanut samaisen kisan jo neljästi ja hakee viidettä voittoaan. Kisa on kaksipäiväinen, eli ratkeaa tänään. Jens on sijalla 16., veljekset 34. ja 85. Hyvin menee näillä meikäläisen kannustettavilla. Ehkä he ovat tänään vielä parempia kuin eilen.

Luulisi, että Beppu olisi tänään lepovuorossa kun eilen pisteli reilusti yli viisi tuntia polkien, mutta ei sen satulatonta sunnuntaita ole näillä ammattilaisilla tiedossa ennenkö joskus syssymmällä. Tänään ajetaan pyörillä kilpaa varmaan sadalla paikkakunnalla, ihan vaan tuossa Ranskan ja Beneluxin pikkunyppyläisillä rajatasaisilla. Ja aivan klassikoista klassikoimpia kisoja kaikki, tuuuuhansia vuosia ajettu... Kun sopiva kisa löytyi vajaan sadan kilsan päässä eilisestä, niin pelkialaasilla on ilo nähdä japanialainen Beppu satulassa keikkumassa myös tänään. Mies on päivän kisassa tallinsa nimilistalla ensimmäinen, joten odotamma häneltä vahvaa panosta.

x x x

Team Saxo Bankin Jens Voigt otti kuin ottikin Ranskassa viidennen kriteriumvoittonsa ja talli oli kisan paras talli, joten kait ne Tiku ja Takukin hommansa hoitivat. Beppu ei ollut Belgiassa kympin sakissa. Voittoon ajoi kuiteskin Jussi Veikkasen tallikaveri. Piinallisen tarkat tulokset tulevat kummastakin kisasta varmaan ihan pian, mutta me käännämme jo katseemme ettepäin! Ensi viikonloppuna ajetaan taas ankarasti, tässä pari poimintaa kisakalenterista:

pe 3.4. Route Adélie de Vitré, Ranska
la 4.4. Gran Premio Miguel Indurain, Espanja
su 5.4. Ronde van Vlaanderen, Belgia
- Flanderin ympäriajo on ensi viikonlopun kaikista kaikkein pyöräilytapahtuma ja siitä tulee Eurosportilta kolmetuntinen lähetys

Ihan jännää, mutta...

Miesten viesti meni Kattilakosken odotetusta mestaruudesta huolimatta ihan jännäksi.

On kuitenkin ihan pakko tunnustaa ensteks, että nukuin soffalla aikasen pitkän pätkän, kisan alkupuolella! Valittelin naisten kisalähetyksen jälkeen suureen ääneen, ettei hopeasompapupinaa ollut ollenkaan ja kun sitä sitten miesten kisalähetyksessä alkoi tuutista tulla kuin tilauksesta, niin nukahdin siihen paikkaan... Auts. Ylen valistunutta yleisöä. Höpsähtelin kyllä välillä hereillekin ja luultavasti kuulin enemmän kuin näin.

Lopputohinoiden aikoihin olinkin jo ihan melkein tolkuissani. Jännitin ensin pikahiihtäjä Kusti Kittilän kanssa pronssin kohtaloa ja sitten Tero Similän kanssa räkä poskella hopiaa. Paavo Puurusen hopeahiihto oli aseistariisuva suoritus, vaikka olisin kyllä toivonut mitalia kaikille neljälle. Ja vielä vaikka jonkun katajaisen lätkän sinnikkäälle Olli Ohtoselle, joka vuodesta toiseen jaksaa yrittää. Ärsytti, kun kaikki maajoukkuehemmot jäivät pois kisasta.

MIESTEN 50 KM (V)
1. Teemu Kattilakoski 1.59.27,8
2. Paavo Puurunen + 54,4
3. Tero Similä + 1.28,6
4. Kusti Kittilä + 1.37,4
5. Olli Ohtonen + 2.04,6
6. Teemu Härkönen + 2.57,0
7. Johannes Kohonen + 3.03,3
8. Kari Varis + 3.12,8

Roposten ylivoimaa!

Riitta-Liisa Roposelle ei tänään voinut kukaan mitään. Ritu on vapaalla kaikista kaikkein. Otsikon monikko tulee aviosiippansa panoksesta kun on sekä Ritun, että kakkoseksi hiihtäneen Riikka Sarasojan valmentaja. Luulin eilen kuulleeni, ettei Riikka tänään hiihdä, mutta vaikkuko se vinkui vai mikä sen sotki. Riikalle kuitenkin eilistä viestikultaa ja perjantaista parisprinttipronssia täydentämään kaunis hopea. Pirjo Murasen pronssi tuli taistellen kun käväisi väliajoissa neljäntenä ammumahiihtäjä Anita Hakalan takana. Hakala lähti kisaan numerolla 7 ja sai jännittää pronssin kohtaloa kisaa johtavan valtaistuimella hyvän aikaa. Pike oli kuitenkin loppupään lähtijänä hyvissä asemissa ja jaksoi tehdä duunia loppuun saakka. "Kirkas pronssi" oli siitä palkintona.

Ritu kertoi haastattelussa, että kun oli Piken ohitettuaan tullut siihen Riikan kohille, niin ajatteli jäädä vähän hiihtelemään. Vähän se siltä näyttikin, että kuulumisia siinä vaihdetaan ja nautitaan sunnuntaipäivästä, vaikkei se ihan niin aurinkoisen kaunis olekaan kuin eilinen. Suksi oli kuitenkin Ritulla niin hyvä, että oli sitten lähdettävä hiihtämään omaan tahtiin. Sääli jättää käyttämättä niin mahtava menopeli. Vaan kyllä täytyy olla vähän "vikaa" hiihtäjässäkin, niin valtavan suurella aikaerolla tuli voitto tänään, että se olisi kestänyt hyvin niin Aikut kuin Virpitkin.

Hopeasompaosasto puuttui!

Ihan tyhmää aloittaa lähetys vasta siinä vaiheessa, kun viimeiset hiihtäjät lähtevät matkaan. Meiltä kerholaisilta jäi hopeasompaosasto kokonaan näkemättä ja kuulematta. SM-kisoissa se olisi niin tärkeää! Nuorille ja aloitteleville urheilijoille olisi kiva päästä telkkariin hiihtämään. Ja mistä me kerholaiset muuten löydetään uusia suosikkeja! Siis edes melkein livenä, eikä paperinmakuisina tilastoina. Ehkä Ylessä ei pidetä katsojien innostusta ja kiinnostusta tärkeänä asiana? Ehkä siellä kuvitellaan, ettei ainakaan just tämä kiinnosta. Hailaitsia pitää olla...

Selostajakaksikolla, ja etenkin Punkkisella tuntuisi kyllä olevan tietoa melkein kuin Bupilla aikoinaan, mutta kun ei anneta enää pupista. Perkele.

Pyhäpäivän pekulaatiot

Paha on pekuloora kun ei tiedä ketkä tänään hiihtävät ja ketkä ketkuilevat. Ainakin Musti, Aikku ja Riikka ilmoittivat jättävänsä sunnuntain koitoksen kokematta. ”Musti ei lähde huomenna. Säästytään herranjestailulta maailman kärjen kaukaisuudesta”, tekstaili kerhokaveri eilen. Uusia lähtölistoja ei ole kaikelle kansalle julkaistu. Toivottavasti edes Pike ja Ritu ovat ihailtavinamme. Eiköhän kulta maistu kummallekin.

Juha Lallukka väitti viestisuoritustaan luokattomaksi hiihdoksi ja oli jättämässä viiskytäsen väliin, vaikka ankkureista nopeimmin hiihtelikin - hankia hiljakseen. Ehkä hän tsyykkaa Kattilakoskea? Vaan onko Teemulla edes nälkää kun nyt vihdoin tuli se mitali isoista kisoista? Matti Heikkiseltä (kuvassa Salppurilla 2005) ei kukaan kysynyt mitään, joten hän saattaa olla tänään mukana kun ei ollut tilaisuudessa sanoa telkussa ei. Hiihtomaratoonari Kari Varis hiihteli viestissä suht hiljakseen. Mahtoiko säästellä voimiaan? Karpaaseja ei ole lähtölistoilla eikä edes Hietamäen Karria, joka ei tietty vapaalla viitti vaivautua. Toisaalta, vapaallahan on tyyli vapaa, joten kait sinne vois järkätä pientä laduntynkää niille, jotka valitsevat pertsan.

Naapurissa nauretaan

* Norjassa nauravat ainakin Therese Johaug ja Frode Andresen. Johaug on nyt Norjan mestari 30 kilsan vapaalla voitettuaan Aikun aamupalan ryysislähdöllä käydyssä kisassa. Miesten viiskymppisen ryysiksen päätteeksi ammumahiihtäjä Andresen noukki kultaa Anders Auklandin lapaselta. Eikä ole puutetta turskilla sileen vapaan suksijoista, sillä 99 miestä jaksoi maaliin saakka.

* Langrenn.comin pikkuveikka Ruotsista, langd.se, seuraa valppaana myös naapureiden hiihtotapahtumia. Reipas reportterinsa Kjell Erik Kristiansen ymmärtää ilmeisesti vähän suomea – tai ainakin luulee ymmärtävänsä, siinä kuin meikäläinen esmes notkistelee norjallaan. Tässä ote jutusta Norjan ja Suomen mestaruuskisoista, perjantain parisprinteistä: ”Bronset vann Vantaan Hiihtoseura från Helsingfors med VM-trean Matti Heikkinen och Niklas Colliander, som spurtslog Kuusamon Erä Veiko och Keijo Kurttila.”

* Ruotsalaisten omissa SM-viesteissä oli vain 23 miesten ja 11 naisten joukkuetta. Ja siellä miehetkin hiihtävät vain kolmehenkisin jokkuein. Niin miesten kuin naistenkin viestin voitti IFK Mora SK, eli miehissä kerrankin joku muu kuin Sörsselssonin porukka. Voittajajoukkueessa hiihti ankkurina ”Mora-Nissen” lapsenlapsi Erik Eriksson. Ja enää pitäisi tietää…

* Gunde Svan jättää hommansa Ruotsin maajoukkueen pomona tehtyään kaiken sen mitä pitikin. Sitä mieltä siellä ollaan, vastaväitteitä en ole nähnyt. Se vaan tuntuu vähän oudolta, kun Ruotsin miehet ovat tällä kaudella menestyneet huonommin kuin pitkään pitkään aikaan. Mutta jos se on niiden mielestä helt okej, niin omapahan on asiansa. Mun mielestä kandeis sopia seuraavan pomon kanssa jotain muuta. Etenkin kun on ne jättiläiskisat tulossa.

Viestimuistio

SM-viesteistä jäi ihan mukavat fiilikset, saihan naisten kapula ihan kunnon kyytiä. Riikka Sarasojan on ainakin oikein mukava päättää kausi kun onnistui Kontiolahden ammumapyhätön seinämäessä pakottamaan Aikun polvilleen. Hiihtokuningattarelle puolestaan jäi varmasti tuosta kiusallisesta taipumisesta sen verran kolotusta polviin, että se pistää puskemaan kesällä entistä tehokkaammin.

Hyvät yksilösuoritukset ovat joukkuekilpailun suola. Tällä kertaa huomio kiinnittyi eritoten vanhoihin konkareihin, varmaankin siitä syystä, etteivät nuoremmat ole tuttuja. Mutta vaikka keltaisten lasien läpi katselisi, niin kyllä Karpaasit aika hienosti tänään pärjäsivät. Myös miklohvooni suussa.

Naisten viesti, osuuksien kolme nopeinta:
1. Kerttu Niskanen, Maija Saarinen, Liisa Anttila
2. Riitta-Liisa Roponen, Teija Kuntola, Marjo Loukkola
3. Aino-Kaisa Saarinen, Pirjo Muranen, Riikka Sarasoja

- Espoon hiihtoseuran Sirkka Ehrnrooth (yli 50 v) oli 1. osuudella 11. Jiihaa.
- Pike nosti Ounasvaaran sijalta 16 sijalle 8
- Posion Pyrinnön (15.) viestiä veivät Sanna, Saara ja Emilia Soudunsaari
- OHS:n Maija Oravamäki (-74) oli vuonna 2005 Helsingin MM-kisojen maratonilla 42. ja 2006 Göteborgin EM-kisoissa 18. Oulun Pyrintöä edustaen
- kommentaattori Punkkiselle tuli Lappeen Riennon ja Riikka Sarasojan voitosta kerrankin ihan kunnollinen "ja minäkin itken" -paikka, vaikka yrittikin peitellä liikutustaan

Miesten viesti, osuuksien kolme nopeinta:
1. Keijo Kurttila/Toni Närväinen, Martti Jylhä, Niklas Colliander
2. Sami Jauhojärvi, Ville Nousiainen, Anssi Pentsinen
3. Olli Ohtonen, Paavo Puurunen, Reima Idström
4. Juha Lallukka, Matti Heikkinen, Teemu Härkönen

- Vantaan Hiihtoseuran Niklas Colliander pyrki tarkkikselle ihan tosissaan kun roikkui kärkikuhinoissa koko ensimmäisen osuuden, Matti Heikkinen puolestaan nosti ankkurina joukkueen sijalta 15. sijalle 6.
- Karri Hietamäki (-69) oli toisella osuudella 7. nopein
- Jari Isometsä (-68) oli 2. osuuden 5. nopein ja nosti Alatornion Pirkat (aloittajana Ari Palolahti -68) sijalta 11 sijalle 4 Kuvassa Buliskutsi Vantaan Hakunilassa 14.1.2001
- Mika Myllylä (-69) oli 3. osuuden 10. nopein (siis vapaalla!) ja nosti Joutsan Pommin sijalta 24 sijalle 13
- Buliskutsi ja Myllylä olivat kummatkin ulkoilleet ammattiylpeän ahkerasti ennen näyttäytymistä isois kisois. Muutamia plus-merkkisiä sisu- & tyylimollukoita antaisin siitä hyvästä heille.
- ammumahiihtäjä Puurunen veti kisan Buranalla, onneksi ei tarvinnut yrittää osua mihinkään

VSTK - EVVK

Olipa tylsä miesten viesti ja se on ihan Mustin syytä.
Kyllähän sitä aina sanotaan, että viesti sytyttää, mutta tänään taisi monen hiihtäjän mielessä kummitella jo huominen viiskymppinen. Vähän huono juttu, että ovat näin peräkkäisinä päivinä. Kun kultakamppailu ratkesi jo toisella osuudella ja himmeämmätkin mitalit jaettiin lopullisesti hyvissä ajoin, niin en usko, että huomiseen kovasti panostaneet olisivat kaikkeaan pistäneet peliin. Tottahan siellä takaporukoissa sijoitukset muuttuivat välillä tiuhaankin, mutta kisan seuranta oli selostajakaksikollakin aika levällään. Vaan tärkeintähän se oli, että voittajat olivat ruudussa reippaita ja iloisia ja taas naurettiin kilpaa auringon kanssa…

Kultaa: Vuokatti Ski Team Kainuu
- Martti Jylhä, Sami Jauhojärvi, Olli Ohtonen, Teemu Härkönen
Hopeaa: Kouvolan Hiihtoseura
- Marko Mänttäri, Ville Nousiainen, Johannes Kohonen, Juha Lallukka
Pronssia: Kuusamon Eräveikot
- Keijo Kurttila, Esa Mursu, Reima Idström, Marko Maaninka

Ohjelmahan oli muuten ihan kiva, kuultiin Buliskutsin ja Myllylän kuulumisetkin. Palaamma tunnelmiin tuonnempana.

Upea naisten viesti!

Olipa mahtava naisten viesti! Tänään ei sitten leikittykään ja se näkyi selvästi hopeajoukkueen ilmeissä kisan jälkeen. Mutta aloitetaan alusta.

Vieremän Koiton Kerttu Niskanen oli ensimmäisen osuuden nimi. Kerttu pisteli pertsalla monoa toisen eteen ja onnistui lähettämään seurakaverinsa hyvällä etumatkalla toiselle osuudelle. Kun kerran vapaalla mentiin ja Oulun Hiihtoseura oli saanut paluumuuttaja Ritun tälle osuudelle, jännitettiin lähinnä sitä, kuinka suuren eron seitsemänneltä sijalta ja yli minuutin takamatkalta hän pystyy vetämään kakkoseen. Maratoonari Maija Oravamäki sai Ritulta läpsyt olkapäähänsä 53 sekuntia ennen Joutsan Pommin Aikkua, joka oli vaihdossa … en nyt muista monentenako, mutta ohitettavaa oli kasapäin. Lappeen Riennon Riikka Sarasojan kohdalla Aikku hieman jo rentoutui, sillä kaksikolla oli ykkösenä hiihtelevän Oravamäen persaus selvästi näkyvissä. Ja persauksessa ilmeisesti joku kiva aamupalamainos, niinkö vaikka Valion Rommipommi. Oravamäen ohittamisrojekti kehkeytyi kehkeytymistään ja oli valmis siinä kovassa nousussa ennen lopputasaisia. Ja silloin Riikka rykäisikin heittämällä kolmikon kärkeen! Siihen jäi hiihtokuningatar ihmettelemään, että eiks tää hei ollutkaan leikkiä!? Taisi olla niin yllättynyt, että lipsahti tunnelma matolle eikä takaa-ajosta tullut mitään. Riikka sai tulla tuuletelleen maaliin ja omiensa halattavaksi.

Naisten viestin mitalikolmikko

Kultaa: Lappeen Riento
- Anu Tähtinen, Mirva Rintala, Riikka Sarasoja
Hopeaa: Joutsan Pommi
- Maija Saarinen, Lotta Puttonen, Aino-Kaisa Saarinen
Pronssia: Oulun Hiihtoseura
- Elina Löytynoja, Riitta-Liisa Roponen, Maija Oravamäki

Tuutha siekii?

”Tuutha Siekii pohtimaan tärkeää ilmasto- ja hiihtoasiaa!” houkuttelee hupaisasti kutsu Kontiolahden SM-kisojen ihastuttavaan lauantaiseminaariin ”Ilmastonmuutoksen vaikutus hiihtoharrastukseen”. Tilaisuus on jouduttu peruuttamaan vähäisen osanottajamäärän vuoksi.


Sitä heti ensteks vetäsee tuosta aivan oikean johtopäätöksen, ettei aihe kiinnosta. Mutta olisikohan yksi syy myös hinta? 30 egee! Kamaan! Vaikka rahalla olisi saanut aamupalan ja piletin A-katsomoon (arvo 15 €), niin aivan liikaa vaadittu. Etenkin kun tilaisuuteen olisi pitänyt ilmoittautua jo maanantaina ja maksaa rahat pankkiin. Tänään aamulla olisi sitten pitänyt kömpiä hiihtokeskukseen klo 8:30, kun vielä olisi ollut aikaa nukkua hetki ennenkö viestit alkaa. Ja ne formuloiden aika-ajotkin alkoivat kahdeksalta...

Aurinkoista sadomasopäivää!

SM-kisojen startti Kontiolahdella oli niin aurinkoinen, niin aurinkoinen että! Ja Saarisen sisarukset nauroivat kilpaa auringon kanssa kun nauraen olivat voittaneet parisprintin. Pitäähän siskonkin saada kultaa. Aika paljon on muuten eri näköä näissä kaksosissa. Muutenkin kuin kisavermeissä, jotka Aikulla ovat täynnä mainoksia ja Maijalla taas eivät.

Miesten voittajakaksikko Musti & Poika oli sekin ennalta-arvattava, vaikka Jylhä siihen vähän epävarmuutta toikin. Ehkä juuri sopivasti, että muut viitsivät edes yrittää voittaa. Toivottavasti kaikki kansainväliset huippumme hiihtävät sunnuntaina, että olisi muilla mihin ihtiään verrata. Vaikkei sitten voittaja olisikaan ylläri, niin siellä takana saattaa olla kivaa kuhinaa.

Parisprinttien mitalikolmikot

Kultaa: Maija Saarinen ja Aino-Kaisa Saarinen, Joutsan Pommi
Hopeaa: Eevamari Oksanen ja Kirsi Perälä, Huhtasuon Hiihto
Pronssia: Mirva Rintala ja Riikka Sarasoja, Lappeen Riento

Kultaa: Martti Jylhä ja Sami Jauhojärvi, Vuokatti Ski Team
Hopeaa: Juho Mikkonen ja Kusti Kittilä, Kuhmo Ski
Pronssia: Matti Heikkinen ja Niklas Colliander, Vantaan Hiihtoseura

Pronssia tuli tänne pääkaupunkiseudulle. Sopivasti vielä Vantaalle, kun kumpikaan kerholaisista ei asu siellä.

Tuo Niklas Colliander olisikin aika hyvä tarkkistyyppi. Asuu vallan Vantaalla, Hakunilan hiihtopuiston lähellä. Kiinnitin tähän raamikkaaseen sprintteriin huomiota kun oli Vancouverin esiolkkareissa ja sai pari maailmancupin pistettä. Hiihtoliiton biografissa kerrotaan, että esikuviaan olivat suomalaishiihtäjistä Karpaasit, erityisesti Mika Myllylä. ”Hieno hetki oli kun tapasin Mikan Vantaan SM-kisoissa -97. Mika oli juuri voittanut ja minä pääsin aivan lähelle koska toimin kisamaskottina. Eli pupupuvussa heiluin kisa-alueella”, Niklas muistaa.
Niinpä niin. Siellähän me kerhokaverin kanssa Hakunilan urheilupuistossa viattomina vallan kannustimme Myllylöitä sun muita vielä tammikuussa 2001 (kuva 14.1.01).
Täytyy nyt vielä kattoa tota tarkkisasiaa… pupupuvussa & maskottina heiluminen ei näytä oikein hyvältä pojan ceeveessä, mutta ehkä voin joustaa - ehkä en.

Latupartion repusta

* Virpi Kuitunen ei hiihdä Kontiolahden SM-kisoissa. Uutinen ei kyllä yllätä yhtään.

* Mahtoiko kerhokaveri huomata, että olin tilastoinut Mustin maailmancupissa sijalle 4. vaikka oli 5. Minä nimittäin katsoin tiedon FIS:n sivuilta löytyneestä PDF-listasta, jossa kaikki osakilpailut oli laskettu mukaan. Siinä Mustilla on 789 pistettä ja Pietrolla 774. Kävin juuri äsken katsomassa, että eiks näin ollutkin, niin sitä listaa olikin muutettu! Pietrolla on edelleen 774, mutta Mustilla vain 765. Vaan minäpä tallensin sen edellisen listan, eli täällä Latupartion toimituksen läppärillä muhii valtava sandaali!

* Myös heimoveljemme ratkovat tulevana viikonloppuna hiihtomestaruuksiaan, Pärnumaal Jõulumäel. Huomenna perjantaina, eli reedel, on kavas sprinditeade klassikalises tehnikas. Laupäeval selgitatakse Eesti meistrid teatesõitudes ja pühapäeval selguvad Eesti meistrid vabatehnika maratonidistantsil. Mestaruustaistoja käydään myös Norjassa ja Ruotsissakin on vielä jokunen SM-mitali jakamatta.

* Anders Södergrenillä alkaa tänään 3-4 viikon seisokki! Tai siis hän ei voi istua, vain seistä tai maata. Sörsselssonin diskbråckille on nimittäin tänään näytetty puukkoa (jossain hemmetin) Sofiahemmetin sairaalassa. Kyseinen välilevy on jo kauan painanut hermoon ja aiheuttanut kovia kipuja. Harmittaa kuulema kovasti kun joutuu kirurgin ja Nukku-Sepon rankan käsittelyn takia maleksimaan sairaalassa sunnuntaihin saakka, eikä voi osallistua SM-kisoihin. Vaan kukas sinne kisoihin nyt istuksimaan menee…

* Ole-Einari on päättänyt luopua henkilökohtaisesta henkivartijasta ja luottaa järjestävän seuran sanaan siitä, että Khanty-Mansijskissa riittää ehtaa siperialaasta sikkerheettiä hänellekin. Urheilijoiden turvallisuudesta huolehtii 300 poliisia, joten esim. miesten takaa-ajokisaan ei pitäisi liittyä mitään ylimääräistä draamaa. Toivottavasti kukaan ei kerro tätä ruotsalaisille, jotka keksivät hämätä uhkailijoita kasvattamalla parrat.

Tarakalta tipahtaneita

* Tuulispäänä kotiin jenkkeihin lentänyt Lance Armstrong murjottaa ja jupisee, että toissapäiväinen tapahtuma Espanjassa, ojaanajo ja solisluun murtuma, oli hänen koko pyöräilyuransa suurin takaisku. Aika vahvasti sanottu. Ettei vaan alkaisi olla kurkkuaan myöten täynnä koko kambäkkiään. Miehen kommenteista paistaa selvästi läpi jonkinsorttinen tyytymättömyys. Eikö kazukkitalli ole osannut huolehtia kunkustaan? Kuinka hänen ylipäätään annettiin joutua tilanteeseen, jossa voi kaatua? Miksi yksikään tallikaveri ei tilanteessa heittäytynyt ojaan hänen alleen ja pehmentänyt alastuloa? Kankkukin aivan asfaltti-ihottumalla… Onk’ hää nyt sit kuiteski ihan tavallinen ihminen, luitaan myöten?

* Suosikkilistalle löytyi uusi ehdokas, ecuadorilainen Byron Patricio Guama De La Cruz! Jos vaikka joskus mentäis ladunvarteen katsomaan maantiepyöräilykisoja, niin kun se tulis siihen meidän kohdalle, huudettais sen korvaan, että “Hyvä Byron Patricio Guama De La Cruz, toivoo Länsi-Pasilan Määttäkerho Helsingistä!” Mies oli tänään kolmannella etapilla 19. tuossa samaisessa Castilla y Leon -kisassa, jossa Lance teloi itsensä. Kun tallinsa on vielä tähän samaiseen kisaan kasattu Burgos Monumental - Castilla y Leon, niin tuloslistan 19. rivillä on muihin verrattuna aikasen pitkästi tavaraa.

* Ratapyöräilyn MM-kisat ovat alkaneet Puolassa. En aio niiden tapahtumilla rasittaa edes itseäni; ei tuolla ole suomalaisiakaan mukana. Sen verran voi kuiteskin mainita, että on erittäin valokuvauksellinen laji. Upeita otoksia huipputreenatuista urheilijoista, kiiltävissä vermeissään, päätähuimaavassa vauhdissa. Vaan mitäpä me niistä, niistämistä ja schlickenriedereitä on enämpi ollut kuvissa näissä meidän suosikkilajeissa…

Kontiolahden sileet

Kontiolahden hiihtoareenalla on totuttu näkemään hiihtäjiä kilpailemassa pyssyt selässä ja vallan isoissakin kisoissa, eli MM-tasolla. Järjestävän seuran rahkeet testataan taas ensi viikonloppuna, mutta (luultavasti) vähän vähemmällä paukkeella kun vuorossa ovat ovat sileen SM-kisat. Perjantaina hiihdetään sprinttiviestit perinteisellä, lauantaina tavalliset viestit ja sunnuntaina 30/50 kilsaa vapaalla, väliaikalähdöin. Lauantaina ohjelmassa on ennen kilpailupäivän alkua kisaseminaari, joka käsittelee ilmastomuutoksen vaikutusta hiihtoharrastukseen. Mielenkiintoista, vaikka tänä talvena on piisannutkin lunta lylyn alle. Toivottavasti Yle tekee aiheesta edes pienen rapparin.

Kisaemäntänä Kontiolahdella miekyttelee Marja-Liisa Kirvesniemi. Verkkosivut kertovat, että oheisohjelmassa löytyy ja paikalla ovat myös ”tutut kisamaskotit Nelly ja Nalle”. Pakko tarttua tähän meikäläiselle traumaattiseen maskottiaiheeseen. Siis miten niin tutut kisamaskotit? En minä ole noista ikinä kuullut. Vai onko kyse nimenomaan tuolta Kontiolahden ammumahiihtoareenalta tutuista tyypeistä. Oisko niillä sellaiset ruskeat pehmeät turkit ja asussaan niin rinta- kuin selkäpuolellakin rivissä viisi mustaa mollukkaa? Sopis mulle…

Järjestävä seura on tietty Kontiolahden Urheilijat, jonka tähtiurheilija on joutunut jo vissiin lähtemään viikonlopuksi Siperiaan. Kaisa Mäkäräinen kirjoittelee omilla sivuillaan, kuinka oli kiva hiihtää sileetä Salppurilla. Ei tarvinnut hiihdellessä tuulia haistella ja kannustusta riitti. Kontiolahtiset kotilatunsa hyvin tunteva Kaisa varoittelee pitkäin matkain hiihtäjiä: ”Siellä voi monelle tulla äitiä ikävä, kun sunnuntain pitkällä matkalla kivutaan seinää ja muita nousuja useampaan otteeseen! Mutta lohdutuksena ja kannustuksena sanoinkin eräälle kaverille, joka hiihtää viiskymppisen, että eihän seinänousu ole kuin 8 kertaa viidenkympin matkalla, kun se meillä oli esim. SM-kisoissa 5 kertaa 12,5 kilsan matkalla. Eli ihan helppo juttuhan se on! Hih!”

Kaikkiaan 224 miestä uskoo jaksavansa hiihtää 50 kilometriä. Lähtölistat löytyvät kisajärjestäjän sivuilta.

Monta vaaraa ompi eessä...

Maantiepyöräilyn kolarimääriä koskevat tilastoni eivät ehkä ole ihan kaikista päivitetyimmät, mutta tuntuu ihan siltä kuin kauden alettua olisivat onnettomuudetkin lisääntyneet… hmm... Tänään Lance Armstrongin arm ei ollutkaan enää strong kun se mätkähti päin espanjalaista tannerta Castilla y León –kilvan ensimmäisen etapin loppupuolella, parisenkymmentä kilometriä ennen maalia. Uutinen on vielä niin tuore, ettei tarkempia tietoja miehen tilasta tai sen paremmin kauden jatkosta ole tiedossa. Astana-tallin ”spokerperson” on sentään huikannut palencialaisen sairaalan ovelta, että täällä ollaan. Italian ja Ranskan suuriin turnajaisiinhan Lancen piti osallistua, mutta jos olkapää on murtunut, niin sellaiset neljästä kuuteen viikkoon se ottaa ennenkö pysyy miehellä peitsi kädessä.

Cyclingnews päivittää ja värittää onnettomuutta koskevaa uutistaan about viiden minuutin välein. Kolaria selvitetään ja tapahtumain kulkua arvuutellaan. Syyllisiä etsitään (Alejandro Valverde ja tallinsa Caisse d'Epargne on jo mainittu) ja pian lienee vuorossa syyttömien rankaiseminen. Huomenna on päivä uus ja kisassa ajetaan kelloa vastaan. Mitään ryysiksiä ei siis pitäisi tulla, eli palencialaisen sairaalan röntgenlaitteet saavat huomenna levätä. Ellei sitten tule kova sade…

Kuka? Mitä? Häh?

Murtsikafinaalit Falunissa huipentuivat tämänpäiväisiin hiihtoihin, jotka teoriassa ratkaisivat kauden maailmancupin kokonaiskilpailut niin naisten kuin miestenkin osalta. Myös distance-kuugeleihin oli vielä nimet kaivertamatta. Tai siis mie ainakin luulin, että tilanne oli tämä. Oikeesti en pysynyt yhtään kärryillä siitä, kenen olisi pitänyt tänään hiihtää mitenkin, että jotain olisi mennyt jotenkin toisin. Mutta onneksi meillä on nämä hanivellkompjuutterit sitä varten, että lopussa kiitos seisoo selkä suorana ja oikean ihmisen edessä.

Suomalaisten parhaasta hiihtosuorituksesta vastasi tänään Juha Lallukka, joka oli 15 kilsan luikassa kolmenneksi nopein tultuaan maaliin kolmantenakymmenentenä. Kättä lippaan! Tuohon ei moni pysty! Roponen oli 5., Muranen 6., Jauhojärvi oli 14., Heikkinen 29., Saarinen 39., Sarasoja 51., Perälä 56. ja Jylhä 72. Nämä olivat siis sijoitukset tämän päivän hiihtonopeuden mukaan. Arrival orderit on kuulkaa ihan muuta kuin resultsit. Naisten kympillähän maalissa sai ensimmäisenä tuulettaa Justyna Kowalczyk, joka oli kisan 12. Miesten kisassa Dario Cologna sai hänkin hiihellä issesseen alusta loppuun tarvitsematta kärvistellä kun yhdeksäntoista häntä nopeampaa miestä hiihtää ohi. Kätevää. Ja kivaa meidän kannaltamme, sillä vältyimme katselemasta norjalaisia naisia juhlimassa kolmoisvoittoa. Tosin menetimme myös Lallukan kolmospallin.

Ilmeisesti hiihdot menivät ihan kivasti. Maaliin tulleet tuulettelivat kuka mistäkin syystä. Kun kompjuutteri vihdoin sylkäisi maailmancupin lopulliset pistelistat syövereistään, niin varmistui sekin, että kokonaiskisan voitot menivät Justiinalle ja Dariolle. Justiina sai myös distance-kuugelin, mutta sprintti-mollukka jouduttiin antamaan Majdicille. Miesten distance-kristallit kimaltelevat Piller Cottrereiden palkintokaapissa, sprinttikuugeli läks Hattestadin kainalossa Norjaan.

Suurimmat palkintopystit menivät kivasti aivan muihin maihin kuin kaikki maiden pisteet yhteen laskeva Nations Cup. Suomen naiset olivat paras joukkue ja keräsivät maailmancupin pisteitä enemmän kuin ruotsalaiset miehet ja naiset yhteensä! Vaikka Suomen miehet olivat vasta kahdeksansia, niin naisten pisteillä otimme Nations Cupin kakkossijan Norjan jälkeen ja ennen Italiaa. Rahaakin kauden aikana jaettiin. Sveitsin frangeja sai 67 naista 15 maasta ja 92 miestä 16 maasta. Suurimmat rohmut olivat Cologna, Majdic, Kowalczyk, Kuitunen, Saarinen, Northug ja Hattestad.

Mitäs nyt tehdään?

Ai niin, ensi viikonloppunahan ovat SM-hiihdot Kontiolahdella! Vielä on laduilla partioitavaa! Jee!

Suomalaiset maailmancupissa

Naiset overall/distance/sprint
Aino-Kaisa Saarinen 3/2/4
Virpi Kuitunen 5/6/12
Pirjo Muranen 7/13/3
Riitta-Liisa Roponen 11/11/19
Riikka Sarasoja 37/36/26
Kirsi Perälä 43/x/22
Kerttu Niskanen 68/46/54
Mona-Liisa Malvalehto 83/5x/56
Mari Laukkanen 111/x/71
Krista Lähteenmäki 113/x/73
Kaisa Mäkäräinen 128/94/x

N overall 128 naista 20 maasta
N distance 95 naista 19 maasta
N sprint 89 naista 19 maasta

Miehet overall/distance/sprint
Sami Jauhojärvi 4/4/19
Matti Heikkinen 32/19/102
Kalle Lassila 50/-/17
Martti Jylhä 60/-/32
Juha Lallukka 77/48/-
Matias Strandvall 91/-/48
Jesse Väänänen 103/111/58
Ville Nousiainen 139/85/-
Jari Joutsen 147/-/87
Lasse Pääkkönen 148/-/88
Teemu Kattilakoski 159/99/-
Niklas Colliandet 163/-/100
Tero Similä 175/109/-

M overall 184 miestä 19 maasta
M distance 116 miestä 16 maasta
M sprint 112 miestä 18 maasta

NATIONS CUP
yhteensä/miehet/naiset (suluissa sijoitus)

1 Norway NOR 9334/5549 (1) /3785 (2)
2 Finland FIN 6675/ 1562 (8) /5113 (1)
3 Italy ITA 6413/ 3116 (3)/3297 (3)
4 Russia RUS 6197/ 3141 (2)/3056 (4)
5 Sweden SWE 4920 /2322 (4)/ 2598 (5)
6 Germany GER 4353 /2104 (5)/ 2249 (6)
7 France FRA 2738/ 1937 (6)/801 (9)
8 Slovenia SLO 2032/-/ 2032 (7)
9 Switzerland SUI 2028/1815 (7) /213 (18)
10 Poland POL 1954 /71 (17)/1883 (8)

RITU VOITTI!

Riitta-Liisa Lassila voitti tänään Falunissa! Jeeee! Kyllä oli hianoo! Tässä ei nyt aleta analysoimaan mitään, nautitaan vaan kun jo neljäs suomalainen nainen yltää tällä kaudella maailmancupin kisan voittoon! Eikä edes jäänyt viime tippaan.

YHDISTELMÄHIIHTO (5 KM P + 5 KM V)

1. Riitta-Liisa Roponen 29.24,7
2. Therese Johaug NOR + 1,3
3. Justyna Kowalczyk POL + 4,2
...
11. Pirjo Muranen + 22,0
19. Aino-Kaisa Saarinen + 41,0
25. Riikka Sarasoja +1.06,7
43. Kerttu Niskanen +1.49,4
58. Kirsi Perälä +3.55,7
Virpi DNS

YHDISTELMÄHIIHTO (10 KM P+10 KM V)

1. Dario Cologna SUI 54.59,5
2. Marcus Hellner SWE + 1,7
3. Tobias Angerer GER + 2,4
...
12. Matti Heikkinen + 18,8
14. Sami Jauhojärvi + 19,1
38. Juha Lallukka +1.31,1
70. Martti Jylhä +4.24,0

Milano - San Remo

Eurosportin Pappa Seliniltä olen vastikään oppinut, että maantiepyöräilyssä ”klassikoksi” kutsutaan vain yksipäiväisiä kisoja. Sellainen juuri on Milano-San Remo, urheilulehti La Gazzetta dello Sportin vuonna 1907 kekkaama pyöräilykilpailu. Huhtikuun 14. päivänä 1907 ajettuun 288 kilometrin rutistukseen osallistui 33 pyöräilijää. Voittajalta, ranskalaiselta Lucien Petit-Bretonilta kului taipaleella 11 tuntia, 4 minuuttia ja 15 sekuntia. Nykyään matka on 10 kilometriä pitempi, mutta sujahtaa reiluun seitsemään tuntiin.

Suomalaisista mukana on Jussi Veikkanen, Française Des Jeux. Kannustettaviksi valitsemistani Schleckin veljeksistä Taku Fränk teloi itsensä toissapäivänä treeneissä sairaalakuntoon. Onneksi ei mennyt luita poikki eikä sisuskaluja muusiksi, mutta päällysnahkoja on jouduttu sen verran harsimaan kiinni, että pakosti joutuu jättämään parit kisat väliin. Tiku Andy joutuu tänään ajamaan tandemilla ihan issesseen, meluamatta ja syljeskelemättä.

Erityistä mielenkiintoa kilpailulle tuo kazhakstanilaistalli Astanan riveissä polkeva jenkki Lance Armstrong, joka valmistautuu Italian ympäriajoon ja työllistää samalla laajan armadan dopingtestaajia. Viimeksi tällä viikolla kävivät saksimassa miehen hiuksista isoja tupsakkeita DNA-testejä varten. Eivätkä olleet mitään vidalsassooneja laittaneet asialle - Lance sai sen operaation jälkeen pistäytyä ”Sevillassa” ihan omaan laskuunsa.
Lancea aikoinaan peesissään vetänyt George Hincapie ajaa myös tänään, mutta eri tallissa. Ettei vaan kävis Lancelle niin, että kun näkee Yrjön tutun takaliston niin jääkin sitä tuijottamaan.
Lähtölistalta löytyi tuttuja italialaisia nimiä, kuten Stefano Garzelli, Danilo Di Luca, Alessandro Petacchi ja Ivan Basso, joka kahden vuoden kilpailukiellon lusittuaan ajaa nykyään Kellu Carlströmin kanssa Liquigas-tallissa (nestekaasussa). Kellu ei starttaa tänään.

Britti voitti!

Lähes 300 kilometrisen klassikon voitto ratkaistiin loppukirillä Italian Rivieralla, San Remon rantakadulla. Maalikamera piti haastaa todistamaan, että voittaja oli britti eikä saksalainen. Loppuratkaisut voi katsella viideolta, joka löytyy cyclingnews.comin sivuilta.




1 Mark Cavendish (GBr) Team Columbia - Highroad 6.42.45
2 Heinrich Haussler (Ger) Cervélo TestTeam
3 Thor Hushovd (Nor) Cervélo TestTeam

Niinhän siinä kävi, että Hincapien Ykä teki britille hyvät pohjatyöt, jotta tämä pääsi loppusuoralla peesistä säntäämän hurjaan vauhtiin ja lasettamaan ohi edellään sotkevan saksalaisen, jonka hommana puolestaan kuviteltiin olevan perässään ajavan turskan vetäminen kovaan vauhtiin ja tämän sinkoaminen ensimmäisenä yli maalilinjan. "I yelled at Thor, 'Come on, get on my wheel,' and then I went. I was going too fast and he could not get on my wheel.", kertoo hän. Kun turska ei ollut "syönnillään", yritti mies tietenkin itse voittaa. Ja melkein voittikin.

Mutta melkein ei taaskaan ollut mukana, eli ei osallistunut Veikkasen Jussikaan koko kilpailuun, vaikka olin hänet kerran näkevinäni. Andy Schleck (128 :) hoiti tallipäällikön mukaan hommansa kun Karsten Kroon (14.) saatiin hyviin asemiin - vaikkei tämä loppukirissä sitten ihan eturiviin ehtinytkään. Sen sijaan saman tallin aussi Stuart O'Gradylla oli epäonnea, sillä mies joutui kolariin. Katkenneilta luilta vältyttiin tälläkin kertaa, mutta Team Saxo Bankin sairastuvalla alkaa olla tungosta. Kerhokaverin suosikkitallikseen valitseman Rabobankin parhaat olivat hollantilainen Sebastian Langeveld (21.) ja Juan Antonio Flecha (29.).

Pari juttua vielä näin perästäpäin (22.3.):

* Belgialainen Erik Zabel on yksi lajin legendoista ja tämän nimenomaisen kisan nelinkertainen voittaja. Hän on koutsannut Mark Cavendishia kovasti ennen kisaa ja oli vallan pillahtanut itkuun kun suojatti voitti. Eikä siinä vielä kaikki. Zabel antoi Cavendishille sen hopeisen ranneketjun, jonka sai itse voittettuaan tämän klassikon vuonna 1997 ensimmäistä kertaa.

* Onnittelijoiden joukossa oli myös toinen kisan legendoista, Mario Cippollini, joka 17 vuotta oli aina kisan ennakkosuosikki ja yritti kovasti voittaa, kunnes sitten onnistui 2002. Ja tämä nuori (23) britti tässä heti ensimmäisellä yrittämällä...

* Lance Armstrong oli lopulta 125. "What a race! Fast, crazy, but great", kommentoi mies tyypilliseen jenkkitapaan. Bad hair day? Lancen seuraava koitos on Espanjassa 23. - 27.3. ajettava Castilla y León, jossa hän ajaa ensimmäistä kertaa Astana-tallin toisen suuruuden, eli espanjalaisen Alberto Contadorin kanssa samassa porukassa - kuten olisi tarkoitus tehdä sitten Ranskan ympäriajossa. Albertohan on Lancen poissaollessa voitellut niin giroa, tuuria kuin vueltaakin. Kovasti on miesten kohtaamista etukäteen jännitetty. Mahtuuko kaksi niin suurta egoa samaan talliin. Ehkä on hyvä sopia parista jutusta ennen isoja kisoja...

Starttikavalkadi

Kauden murtsikafinaali pistettiin alulle keskiviikkona Tukholmassa, josta parhaat saivat evääkseen sekunteja. Niitä voi sitten mutustella taalainmaan laduilla tänä viikonloppuna.
Tour de Falunissa jokainen ”tartti” on erilainen: tänään intervalli (2,5/3,3 km F), huomenna massa (5kmC+5kmF/10kmC+10kmF) ja sunnuntaina handicap (10/15 km F). Hurrikaanistartti listalta puuttuu, mutta jospa sellainen vielä kehkeytyisi – vaikka säiden puolesta. No ei, mutta ”spänn fast säkerhetsbältena”, neuvottiin kuitenkin ruotsalaiseen tapaan jossain jutussa. Niin hurrrrjaa menoa on taalainmaalla tiedossa.

Ritulle sisupuukko!

Tänään aloitettiin siis prologilla, väliaikalähdöin. Suomalaisilla meni vähän vaisusti – paitsi Ritulla, joka oli Claudia Nystadin voitamassa kisassa hienosti neljäs. Ja voitti Majdicin! Siitä hälle heilutetaan henkistä sisupuukkoa täältä kotihurraamosta. Muut jäivät 2,5 kilsan matkalla aika paljon, mutta eivät mahdottomia kuitenkaan. Charlotte Kalla oli ladunvarsikansan iloksi hyvä kakkonen ja Justiina kolmas. Kummatkin hiihtävät muuten vapaata hyvin kankean näköisesti. Siitä on ”luistelu” kaukana, mutta kun tyylipisteitä ei jaeta, niin riittää kun vauhti on kohillaan.

Miesten 3,3 kilsan voittaja oli vanha latutonttu Teichmann, jolle paikalliset tontut ovat varmasti neuvoneet hyvät ”oikotiet”. Axel oli 1,2 kilsan kohdalla 64. ja parisenkymmentä sekuntia kärjessä killunutta Marcus Hellneriä hitaampi. Ja sieltä vaan kuusten katveesta lynksytteli hän voittajaksi. Ihmeellistä! Toiseksi tullut Dario Cologna onnistui pitämään tilanteen wc-jonon kärjessä jännittävänä ja wanhoista weikkuuksistakin tuttu tsekki Martin Koukal oli kolmas.
Suomalaisten miesvahvuus heikkeni yhdellä (vähintään) kun Kalle Lassilan kinttu DNS. Musti oli lopulta 13. ja Lallukka 25. Muilla (Jylhä & Heikkinen) meni huonommin, mutta aikaerot eivät noin lyhyellä matkalla ehtineet karttua ihan masentaviksi. Kisan toiseksi viimeinen heppu hävisi latutontulle minuutin ja viimeinenkin elämäntapahiihtäjä vain kaksi.

Päivän prologi kulki myös nimellä King/Queen of Mördarbacken. Olisivat tehneet sen kunnolla, eli kellottaneet mäen ihan erikseen; kello alas ja kello ylös. Kuka on Murhamäen kunkku? Hurjin nousija olisi voinut saada vaikka pari hyvityssekuntia. Mutta onhan se niinkin, että siinä mäessä olisi sitten turhan moni ”kova kilpailija” vetänyt itsensä piippuun ja sörssinyt jatkomahdollisuutensa.

Ydmykelsen?

Keltainen liivi + Nortti olla pollottavat tuloslistan rivillä 7 ja toiseksi parasta norjalaista etsiessä pitää kelata riville 27, josta löytyy pikahiihtäjä John Kristian Dahl. Äkkinäinen arvelisi, että Norjassa ollaan nyt ihan surkeina, että miesten näin huono menestys olisi ”den totale ydmykelsen”. Juu ei. Ihan yks hailee – tai seilee.
Tänä viikonloppuna turskain tuijotus suuntautuu tiukasti aivan jonnekin muualle kuin Faluniin ja maailmancupin finaaliin. Tänä viikonloppunahan hiihdetään 54 kilometriä Renasta Lillehammeriin eli - Birkebeinerrennet! Voittaako Hilde G. Birkenin jo kolmatta kertaa peräkkäin? Kuinka käy Outo-Nallen, Auklandien, Jaak Maen, Svartedahlin ja muiden ihan oikeiden hiihtäjien? Osallistujiahan on tänä vuonna sellaiset 14.500. Norjalla norjallani olin ymmärtävinäni, että Hjelmeset hiihtää Thomas Alsgaardilta vapaaksi jääneellä paikalla kun Tollo joutui telkkutöihin Faluniin, reppana. Jos menee tuommoisia kommentaattorisopimuksia tekemään niin pitäisi varmistaa edes se, että naama näkyy kansainvälisen kuvasignaalin kautta kotihurraamoihin saakka. Jos ei kerta ole kutsuttu kunkun kaverina kisoihin, kuten Pelle.

Huomenna lauantaina on siis vuorossa ”kaikki yhtä aikaa, ettei tule ryysistä” – startti ja vielä vehkeiden venkslaus pertsalta vapaalle vaihdettaessa. Se vaan on hyvä, että matkat ovat lyhyemmät kuin tavallisesti, eli naisilla 5 ja miehillä 10 kilsaa kumpaakin sorttia. Paremmuus ehtii ihan hyvin ratkeamaan vähän lyhyemmälläkin resuamisella.

Latupartiointia

Pulkka nurin ja asiaan:

* Kuitus-Virpi kirjailee eilisen sprintin jälkeen: ”Finaalissa sitten huomasin käsien jääneen sairastelujakson jalkoihin :-) eikä niistä ollut mitään iloa tasatyöntöpätkälle, joka Tukholmassa on ratkaisevassa roolissa.” Että sellaiset omat ”jäsentenväliset” olivat hällä. Toivottavasti Falunissa kaikki on kunnossa ja pää suostuu tarvittaessa kolmanneksi jalaksi.

* Heimoveljilläkin on oma ”Sprindiblogi”. Tänään on Peeter Kümmelin vuoro tilittää. Kyse lienee suurkaupunki Tukholman yöelämästä. Tai pääsiäisestä: ”Veendusin kindlalt, et olen maailma tipu lähedal”.

* “Har aldri hoppet i en skiflyvningsbakke tidligere. Det har jeg drømt om. Persen min er 153 meter fra hjemmebakken i Ruka (Kuusamo)”, kertoili Anssi Koivuranta turskamedialle viime viikonloppuna. Eli jos Anssin persiit aikaisemmin löytyivät suht läheltä Rukaa, niin nyt ne ovat 214,5 meetrin päässä Planican lentomäestä.

* Therese Alshammer unohti jättää dopingnäytteen Japanissa ja ui kaksissa uikkareissa Autsraliassa. Näiden kämmien vuoksi on hän tässä lyhyen ajan sisällä menettänyt jo kaksi maailmanennätystä. Vaan ei kahta ilman kolmatta! Mitähän Tessa tekee seuraavaksi?

* Ei saisi nauraa vakavalla asialla, mutta norjalaiset ampumahiihtäjät tarvitsevat henkivartijoita Venäjällä. Onhan ne tietty parempia suksella...

* Ja sitten kokka kohti Taalainmaata ja Falunissa huomenna jatkuvaa hiihdon maailmancupin finaalia, jossa ”skidintresserade H.M. Konung Carl XVI Gustaf” kuulema seuraa kisaa ” från läktare och runt banorna”. Hyvä, että tästä näin kerrotaan etukäteen. Osaavat hiihtäjätkin sitten vähän varoa kun kunkku lähtee laduille kuljeksimaan. Sen tunnistaa siitä kruunusta.

Kallet ja Pellet

Tukholman pertsasprintit menivät suomalaisittain... no, ihan hyvin. Oikein hyvin. A-finaaleissa kolme naista ja yksi mies. Hienosti sijoittuneet Aikku (2.), Pike (4.) ja Virpi (5.) eivät kuitenkaan pystyneet finaalissa kolmestanaisin lyömään sitä saakelin Majdicia (olen Lahden jälkeen siirtynyt käyttämään vain tylysti sukunimeä). Puolivälierissä Japanin Masako Ishida onnistui sentään heittäytymään slovenialaisen suksikaluston sekaan vähän kamikatsetyyliin, mutta sieltä vaan hänniltä punkesi keltaliivinen tankki takaisin ja kärkeen. On se ärsyttävän kova.
Kirsi (23.) ja Kerttu (24.) pääsivät puolivälieriin asti, Riikka (41.) ja Ritu (47.) jäivät karsintaan.

Kalle Lassila puolestaan lykki aivan upeasti aika-ajosta (2.) alkaen, mutta finaalissa oikea reitensä yllättäin kramppasi eikä suostunut toimimaan, vaikka mies yritti vauhdissa hieroa sen kanssa sopimusta kuntoon - ja turskanperkuleet ottivat kolmoisvoiton. Ilman kramppia Kalle olisi voittanut, ihan varmasti. Sallin itselleni konditionaalin käytön tässä tapauksessa, -isi, -isi... Olisi saanut voittaa. Myös Jauhojärvi (17.), Jylhä (21.), Heikkinen (64.) ja Lallukka (87.) osallistuivat kisaan päästäkseen jatkamaan finaalituuria Falunissa.

Vaan ei voittanut Ola Vigen Hattestadkaan, paitsi B-finaalin, jonne joutui yllättäin, vaikka oli tapansa mukaan aika-ajon nopein. Yleensä nämä pikahiihtäjäturskat tulee mainittua kokonaisina parvina, mutta Ola Vigenissä on muihin nähden se ero, että hän on Hattestad. Siitä taas tulee aina mieleen pirtsakka ja napakka keihäänheittäjä Trine, joka iloisena hyppi ja pomppi pitkälle heitettyään; Sydneyssä vallan kengurun lailla kun heitti olympiakultaa. Missä hän on nyt? Wikipedia tietää, että ”Trine Solberg-Hattestad is married to Anders Hattestad and has four children”.

Ruotsalaisleirissä on ollut vähän tunnelma matossa. Hienot finaalit ja tuurit on tässä käsillä, mutta parhaat voimat ovat olleet hiipumaan päin tai viruvat sairastuvilla. Anders Södergrenillä on selkäongelmia, eikä hän pääse osallistumaan. Sörsselssonin paikan sai förstaårssenioren Theodor Peterson (1988), joka kiitti luottamuksesta, oli tänään aika-ajon 18. nopein ja vähällä päästä välieriinkin. Anna Olsson (3.) ja Emil Jönsson (4.) pääsivät tukholmalaisten iloksi A-finaaliin saakka. Kelpasi tuolla paistatella päivää kauniissa kaupunkimaisemissa. Kelpaisi meillä Helsingissäkin, kuten edellisen jutun yhteydessä jo kommentoitiin.

Päivän paras hetki telkun ääressä oli kuitenkin naisten 2. ja 3. puolivälierän välillä, kun kamera kekkasi yleisöstä Kalle Kustaan ja hänen seurueeseensa kuuluneen Per "Pelle" Elofssonin - ihan ilmielävänä siinä hän! Kyllä tuli heti ikävä vanhoja hyviä aikoja. Pelle ja Tollo, Tollo ja Pelle. Ei paljon muista osattu puhua. Jos tänään olisi vielä Thomas "Tollo" Alsgaardkin sattunut samaan kuvaan (tai eri), niin luultavasti olisi soffansa nurkassa pieni pihlajamäkeläinen penkkiurheilija pehmeästi pyörtyä pötkähtänyt.

Tuurdö Tukholma & Taalainmaa

Murtomaahiihtoa voi harrastaa missä vaan, niinkö Tukholman keskustassa, kuninkaanlinnan ympärillä. Tykkytalvisen tunnelman luominen voi suurkaupungissa olla vaikeaa, joten linnan ympäristössä käyskentelevän yleisön kannattaakin muistaa, että jos lumi ei paikkapaikoin ole ihan valkoista niin se ei pakosti ole kallekustaatakaan - mutta voi ollakin.

Tänään Ruotsin kuningasparille tarjotaan päiväkaffen kera pikahiihtoa, mutta nähdäänkö kuninkaallisia livenä ladunvarressa? Kalle ja Silviahan ovat perinteisesti näyttäytyneet Taalainmaalla, Falunin Svenska Skidspelen -kisoissa. Jos Silvialla on varattuna täksi talveksi vain yksi karvalakki, niin voiko sillä käydä kaksissa hiihtokisoissa samalla viikolla? Ei voi. Joutuvat varmaan tyytymään tänään vaivihkaisiin kurkistuksiin raskaiden sintsiverhojen raosta. Kuningashuoneen nettisivuilla kerrotaan, että linnassa on 600 huonetta, joten kai niistä jossain on ikkunat ladulle päin.
Simpsakka kuningaspari vaikuttaisi olevan vilpittömästi kiinnostunut niin liikunnasta kuin urheilustakin. Kruununprinsessakin sai vihdoin kihlata pärskohtaisen voikkamaikkansa, vaikka asiasta oltiin mamman ja papan kaa sukset sievästi ristissä vuosikaudet. Kalle Kustaan (tai Silvian) suosikkilaji on kuitenkin jääkiekko. Miten muuten on selitettävissä se, että linnasta löytyy suuri "Museum Tre Kronor"? Den glider in…

Pikahiihtokisat alkavat karsinnoilla klo 14 ja puolivälieriin asetutaan klo 15:45. Lähtijöitä ei ole vielä näin aamutuimaan saatu listattua; ilmeisesti asiaa varten perustetun toimikunnan neuvottelut ovat vielä kesken. Vaan eiköhän tuolla ole kaikki kynnelle kykenevät mukana kun niin paljon pisteitä on vielä jaossa. En yritäkään selvittää tämän tuurdötukholman & taalainmaan pistelaskusysteemiä.

Tiku ja Taku tandemilla

Olen kekannut maantiepyöräilykaudelle jo kaksi kannustettavaa, vaikka kausi on vasta alkanut! Hiihtokausihan pakkaa jo loppumaan, mutta mitään varsinaisia suosikkeja ei ole löytynyt. Siis muita kuin suomalaisia, joita pitää tietenkin aina kannustaa. Niin pyöräilyssäkin, eli esmes Jussi Veikkanen ja Kjell Carlström saavat täältä kotihurraamosta sinivalkoista hurraata ja honkien huminaa ihan täpöillä aina kun vaan baanalle polkaisevat.

Kannustettava kaksikkoni on Andy ja Fränk Schleck. Tiku ja Taku. Olisikin kiva nähdä pärjäisivätkö tandemilla. Pikkuveli (10.6.85) Andyn noukin suosikikseni jo viime sunnuntaina päättyneelle Paris-Nice’lle, mutta talli määräsikin satulaan ”tylsemmän” isoveljen (15.4.80) – joka olikin sitten vähemmän tylsä ja taisteli upeasti kisan kakkoseksi! Pikkuveli sotki muutaman päivän mereltä merelle Italiassa, muttei startannut enää maanantaiselle vuoristoetapille… On siinä mulla suosikki. Mutta kausihan on vielä nuori.

Luxenburgilaiset Schleckin veljekset ajavat tanskalaisessa Saxo Bankin tallissa, jota johtaa aktiivipyöräilyuransa kymmenen vuotta sitten lopettanut Bjarne Riis. Sama talli ajoi viime vuonna Team CSC:n nimellä ja sen suurin tähti oli Carlos Sastre, joka voitti Tour de Francen. Sastre on vaihtanut tallia, mutta Schleckin veljekset jäivät ja heiltä odotetaan kovaa panosta tämänvuotisella tuurilla. Viime vuonna Fränk oli viides ja Andy 11. Andy palkittiin myös parhaana nuorena ajajana.

Andy kiinnitti huomioni tuurilla siksi, että hänen hommanaan näytti usein olevan karkulaisten kiinniottaminen. Eli jos joku ”vaarallinen” tyyppi jostain toisesta tallista yritti pääjoukosta irti ja karkuun, niin Andy hihkaisi tallipäällikölleen, että ”oota vähä, mä kipasen”, polkaisi pian itsensä karkulaisen rinnalle ja alkoi siinä ihan ”hengästymättömänä ja piippua poltellen” rupattelemaan niitä näitä tyyliin ”terve, terve, no mitäpä mies?” Ole nyt siinä sitten tiukasti voiton syrjässä kiinni.

Fränkin työnantaja oli ennen tätä tallia Festina, jossa Joona Laukkakin muinoin ajeli ja joka taisi olla niitä ensimmäisiä järjestelmällisestä kaurapuuromanipuleeraamisesta kiinnijääneitä organisaatioita. Sen tallin taru on loppu, tietääkseni. Ota nyt näistä selvä kun kuskit vaihtavat talleja ja tallien nimet taas vaihtuvat kulloisenkin sponsorin mukaan. Taustalla ovat kuitenkin ihan samat talonmiehet kuin ennenkin... Baskitalli Euskatel-Euskadi ei liene tästä varsinaisesti poikkeus, mutta heillä on sentään tallin nimi ja kauniin oranssi ajopuku pysynyt samana jo iät ajat.
Tänään julkistettiin Ranskan ympäriajoon osallistuvat 20 tallia. Ulkopuolelle jäi uudella nimellä Fuji-Servetto mukaan pyrkinyt talli, jonka kaurapuuroseseptiin vielä viime vuonna kuului hyppysellinen Erythropoietinia.

Ennen kauden kolmea komeinta kiertoajelua poljetaan vielä monta mukavaa kisaa. Ensi lauantaina on vuorossa 298 km klassikko Milan-San Remo. En vielä tiedä, ovatko mukana suomalaiset tai Tiku ja/tai Taku, mutta sittenhän se nähdään - luultavasti ainakin Eurosportilla.

Kuugelit jonoon!

Olimme eilen kaverin kaa vähän ajelulla - Lempäälän Ideaparkissa ja vielä sen päälle Aulangolla syömässä oikein pitkän kaavan mukaan. Niin eikös vaan samaan aikaan toisaalla Tanja napannut suurpujottelukristallia, Anssi tukevan otteen omasta kuugelistaan :) ja Musti napakan niska-persotteen norjalaisista kun meni ja voitti 50 km C -kuninkuusmatkan Trondheimissa. Onneksi kerhokaveri näki kaiken ja välitti sitten hienot uutiset meillekin. Masut pullollansa killottain köröttelimme kohti kotia ja iloitsimme suomalaisten menestyksestä.

Oi Tanja, Tanja! Loistava kausi, meidänkin iloksemme: Kaksi MM-pronssia ja suurpujottelucupin kristallipysti! Länsi-Pasilan Määttäkerho kiittää ja onnittelee!

Sami Jauhojärven voitto 50 kilsalla on täydellisyyttä hipova juttu. Kaksi pientä yksityiskohtaa toisin ja homma olisi ollut aivan täydellinen - jos oltais hiihdetty väliaikalähdöllä ja Holmenkollenilla. Mutta näihin ei voinut Mustikaan itse vaikuttaa.
Jauhojärvi on tämänpäiväisen voittonsa jälkeen kokonaiscupissa kuudentena ja aika tasaisen distance-cupin neljäntenä; distance-cupissa kuusi parasta on 94 pisteen sisällä. Kokonaiscupissa Nortti paiskoo nyt edellä ja Kolina puuskuttaa 20 pisteen päässä.

Harmittaa vietävästi, että juuri Tyrkkijä Majdic rynnistelee kohti maailmancupin kokonaiskisan voittoa. Hänelle olisi aivan hyvin riittänyt se sprintticupin pysti, jonka on jo varmistanut. Ero kokonaiscupissa on Justiinaan 91 pistettä ja Aikkuun 202. Justiina puolestaan on kärjessä distance-pystijonossa (kait sellainen jaetaan kun pisteitäkin lasketaan?), jossa Aikku on toisena 212 pisteen päässä. Kisoja on vielä jäljellä neljä, Tukholmassa ja Falunissa, ja niissä on pistelaskuissa jotain ekstraa, johon en nyt jaksa perehtyä. Vähän kuiteskin näyttää siltä, ettei Aikulle riitä yhtään pientäkään kuugelia.

Yhdistetyn tämänpäiväinen mäkiosuus hypättiin juuri äsken. Anssi lähtee ladulle neljäntenä ja jos (jossitellaan nyt vielä vähän ettei aiheuteta huonoa onnea) onnistuu haalimaan kisasta 3 maailmancupin pistettä niin voittajan kristallikuugeli matkustaa hänen kainalossaan Vikersundista Kuusamoon.

x x x

Ja niinhän siinä sitten iloisesti kävikin, että Anssi sujahti maaliin kahdeksantena ja sai kuugelinsa. Kovasti näytti poika onnelliselta ja vähän väsyneeltäkin: silmät kiinni hymyillen kuunteli Maamme-laulua podiumilla eikä meinannut sen jälkeen kuvaposeerauksessa yhdellä kädellä jaksaa nostaa kuugeliaan pois kaverin naaman edestä. Tällainen huonompikin huuliltalukija näki Anssin kommentoivan Magnukselle, että "It's heavy!"
Onhan se painavaa tavaraa tuo maailmancupin voitto. Ei varmaan kukaan ennen kauden alkua uskonut, että pystin pokkaa taas suomalainen, kun neljä kautta kärvistelivät Mannisen Hanun peesissä. Viime vuonna voiton vei Ronny Ackermann, mutta nyt etumiehen paikan valloitti taas suomalainen, parikymppinen nuori mies, joka kausi kaudelta vain vahvistuu entisestään. Ei oo helppoo :)

x x x

Ai niin, pitää vielä muistaa mainita, että eilisellä 30 kilsaisella Kerttu Niskanen oli upeasti 12. ja Ritukin hienosti 8. ennen Aikkua. Tämähän on ihan mahoton tämä Vieremän Koiton tyttö! Näytti pääsevän myös kauden päätöskisoihin naapuriin.

Norttia ja Kolinaa puolukkametsässä

Granåsen Skisenterin maastossa nähtiin tänään punaista hiihtorikoota enemmän kuin puolukkaa Mustamäen torilla, pääsihän järjestävän seuran naisista 10 ja miehistä 12 sprinttikarsinnasta eteenpäin. Punaista väriä toivat päivään myös sveitsiläiset, sillä käkikellomaalla oli miesten puolivälierissä toiseksi vahvin edustus, neljä hiihtäjää - ja se keltainen liivi.

Kahdeksasta suomalaisesta yrittäjästä onnistui neljä, eli Kalle (5.), Aikku (9.), Kerttu (17.) ja Matias (24.). Kerttu ”pääsi” samaan erään Justiinan, Petran ja kolmen norjalaisen kanssa. Jatkopaikka jäi vielä haaveeksi, mutta hiihto meni kuitenkin hienosti ja vasuun ropsahti vielä 18 puolukkaakin 14. sijasta. Onneksi olkoon! Matiaskin putosi jatkosta, mutta ei hiihtänyt hienosti. Ihan tyhmää lyödä loppusuoralla läskiksi kun ei pärjää. Yksi puolukka hälle ja siinäkin on puolet liikaa.

Aikun eteneminen A-finaaliin oli tietenkin odotettavaa ja tärkeää, kun hän ei Salppurilla päässyt kauden viimeisiä pisteitä noukkimaan. Finaalissa Aikku jäi viidenneksi ja Petra & Justiina onnistuivat paremmin, mutta huomenna on päivä uus. Ja lauantaina, kun lähdetään 30 kilsaa pertsaamaan.

Kalle onnistui kyllä A-finaalipaikallaan yllättämään, vaikka karsinnan viides sija lupasikin hyvää vauhtia. Täällä soffannurkassa käytiin heti toivomaan vielä parempaa, kun kerran näinkin pitkälle oli päästy. Ainakin osalla finalisteja oli enemmän pelissä kuin pienin tuokkosin matkassa olleella Kallella. Hattestadin piti näyttää, ettei hän anna Lahden tapaan ilmaiseksi pisteitä ”Nortille”, jota taas ”Kolinan” oli yritettävä pitää takanaan. Kalle jäi tuoksinassa kuudenneksi, mutta ansaitsee silti onnittelut!

Maailmancupin tilanne elää edelleen, kukaan ei ole vielä varmistanut kokonaiskisan voittoa.

Majdic 1462
Kowalczyk 1351 (- 111)
Saarinen 1321 (- 141)
Kuitunen 1124 (- 338)
Follis 1000 (- 462)

Cologna 1006
Northug 952 (- 54)
Hattestad 760 (- 246)
Teichmann 674 (- 332)
Piller Cottrer 648 (- 358)

* Kerholaiset ovat tänään syöneet kaalilaatikkoa ja ainakin toinen heistä paaaljon puolukoita.
* Åren supergeefinaaleissa naisten kisan & kristallipallon voitti Lindsey Vonn. Miesten pieneen kuugeliin kaiverrettiin Axel Lund Svindalin nimi, joskin Italian Werner Heel oli päivän nopein.
* Huomenna on perjantai ja 13. päivä eikä Trollheimissa hiihdetä kilpaa, mutta aamulla siinä kymmenen korvilla sujahtaa Tanja (7) Åressa ensimmäiseen puikkalaskuunsa ja Marcus (24)suurpuikkaan about tuntia myöhemmin.

Hajamielisiä perhosia

Kävin naapurin verkkoja kokemassa ja pisti silmään juttu uimari Therese Alshammarista. Tämä oli Japanissa pyörittänyt lapasiaan (lapanen=pieni lapa) oikein vinhasti ja tehnyt 50 metrin perhosella uuden Euroopan ennätyksen. Tai olisi tehnyt, jos ei olisi kisan jälkeen unohtanut jättää dopingnäytettään (glömde att lämna dopningsprov). Unohtanut? Tarina ei kerro, miten homman olisi teoriassa pitänyt mennä, mutta pitääkö siitä todellakin itse huolehtia? Mennä niinko johonkin luukulle ja kysellä siinä samalla kun hyppii yhdellä jalalla pää kallellaan, niin että vesi valuu korvasta: ”Päivää ja anteeks, mutta olin paras perhosella. Minne voin pissiä?” Mahtaa olla lapajättiläisellä nyt siipi maassa.

Aikku ja Kerttu

Maailman maastohiihtoperheen kaikki tärkeet (hiihtäjiä unohtamatta) ovat kokoontuneet maailmancupin pistejahtiin Trondheimiin, joka sanana ja nimenä lykkää aina mielikuvitustani koristamaan kansallispukuisia punaposkisia norjalaisia ja vuorenpeikkojen luolia, vaikka Grieg olikin bergeniläinen. Ehkä trond vain näyttää trollilta, niinkö rock rollilta.

Vähän mollilta taas näyttää päivän lähtölista naishiihtäjiemme osalta, sillä 1,4 kilsan pertsalle säntää tänään vain kaksi suomalaista, Aikku ja Kerttu (kuulostavat peikoilta…) Virpi ja Pirjo ovat sairaina ja kotona, muista en tiiä. Toivottavasti lauantaiseen 30 kilsan C-rytäkkään löytyy topakka suomalaisedustus.

Se on tämä Kerttu Niskanen 21 vuotias ja edustaa Vieremän Koittoa. Kerttu menestyi hienosti SM-kisoissa ja on hällä Scandinavian Cupissakin tältä kaudelta yksinumeroisia sijoituksia.
Vieremä taas on sikäli tärkeä paikka, että äitini on sieltä (tarkalleen ottaen Palosenjärveltä) kotoisin. Isäni puolestaan muutti Vieremälle Karjalasta, Pohjanmaan kautta. Kun olin pieni ja keskikokoinen, lomailimme siellä joka kesä muutaman viikon, mistä syystä viänsin kotiin tultuani kavereiden iloksi aina oekeen levveetä ja vähän isänäidin haastamaa karjalan "kalevalaakin" taisin suustani suoltaa, tai kalavaleita ainakin. Serkkuni isän puolelta asuivat Vieremällä aivan urheilukentän vieressä. Siellä kentällä vietettiin pitkiä kesäpäiviä ja –iltoja ”yleisurheillen”, mikä jossain vaiheessa oli lähinnä poikien perässä/edellä juoksemista… Isona kesävisiitit sitten jäivät, tuli kaikkea muuta. Vaan tänään olen menossa Anteron kanssa äitin luokse syömään kaalilaatikkoa. Pitää muistaa muistuttaa, että katsoo Vieremän tytön hiihtoa.

Miesten 1,6 km C-laturetkeltä jatkoon koittavat jaksaa Jauhojärvi, Lassila, Strandvall, Jylhä, Väätäinen ja Paakkonen (ei Pääkkönen). Overall-WC-jonon ykköspaikasta Nortin kanssa kisaileva Cologna on lähtölistalla, vaikka on potenut flunssaa. Outo-Nallekin aikoo tänään avata hanat jo valmiiksi lauantaista 50-kilsaista ajatellen. On kuulema ambisjooner, tarttis saada voittaa. Just.

Samaan aikaan toisaalla

Jussi Veikkanen keskeytti tänään Paris-Nice –kisan sotkettuaan neljättä etappia parisen tuntia. Että se siitä sitten. Olisi ollut kätevää vaihtaa kannustettava toiseen kisaan ja toiseen suomalaiseen, sillä Kjell Carlströmin piti tartata tänään alkavaan ”mereltä merelle” kisaan Italiassa. Vaan eipä tartannutkaan kun käskettiin vaan lepäillä ennen Giroa. Ehkä onkin parempi, ettei just nyt tarvitse pukea tallin vermeitä päälle, sillä taas on joku siitä porukasta posessa, mömmöjen välittämisestä.

Carlströmin poisjäänti harmittaa kun Eurosport näyttää seuraavan myös tätä Tirreno-Adriatico –kisaa. Vaikkei suorana kun Ranskassa ajavat samaan aikaan. Tänään olikin oikein mukavaa, kun ensin oli äänessä isä Peter Selin ja sitten selostajan satulaan hyppäsi poikansa Christian, jolta muuten pääsi suusta: ”ajetaan mies miestä vasten maaliin”. Wikipedia kertoo, että isällä ei ole kilpapyöräilykokemusta, mutta poika on ajanut ammattilaisena Belgiassa.

Suosikkiseni Andy Schleck ajaakin Italiassa. Toivottavasti luxemburgilainen pääsee esittelemään reippaita otteitaan tulevilla etapeilla, tänään häntä ei juuri näkynyt. Oli muuten maantieajon viides Pekingissä. Turska Thor Hushovdkin voisi olla hyvä sotkemaan mereltä merelle. Paljon on tuttuja nimiä samalla lähtölistalla, mutta ota näistä selvä. Tutuksi voi tulla myös paljon otsikoissa oltuaan. Eivätkä ne otsikot tässä lajissa ole aina positiivisia… niin, no…

Ruoho oli vihreämpää Italiassa kuin Ranskassa. Tai sitten oltiin etelämpänä. Voittajat hymyilivät kilpaa auringon kanssa kummassakin maassa.

Mahtava talviurheiluriaha!

Alppihiihdon kristallipallot jaetaan naapurissa Åressa, jossa finaalit pyörähtivät käyntiin tänään naisten syöksylaskulla. Ylläripyllärivoittajaksi syöksyi pallo jo kainalossaan Lindsey Vonn, kannoillaan Maria Riesch ja Renate Götchl. Järjestävän seuran Anja Pärson jäi köppääsesti just sijalle 16., eli oli ensimmäinen, joka ei enää saanut tästä kisasta wc-pisteitä. Ei kait hän niillä enää tässä vaiheessa olisi mitään mullistavaa tehnytkään.

Tylsää kun alppimittelöiden toteutus riippuu aina lajin ja säiden säätäjän välillä käydyistä neuvotteluista - vaikka just neuvottelemisessa ruattalaiset ovatkin kelpo epeleitä. Saivat tänäänkin puhuttua sopivan kolon sankkaan sumuun ja naisten kisa päästiin laskemaan lähestulkoon aikataulussa. Josta juuri minun pitikin valittaa, että näin keskellä viikkoa ja vielä aamupäivällä pitää vauhdikkaan lajin finaalia käydä. Ladun varressa ei näy ristin sielua eikä maalialueellekaan ole eksynyt kuin muutama uskollinen ”kerholainen”. Tai paikalle pakotettu paikallinen. TV-katsojankaan mieleen ei näin kauden päätteeksi onnistuta iskostamaan mitään muistikuvaa vauhdikkaasta talviriehasta; ei mitään, mistä ammentaa pitkinä valoisina kesäöinä…

Platku finaali on sikälikin sääli, että juuri tässä lajissa katsojien ja kilpailijoiden väliset kohtaamiset ovat tosi vähissä. Tänään laskettiin kauden 7. syöksykisa, jossa yksi laskija oli silmäimme alla alle 2 minuuttia. Olemme siis telkun ääressä kauden aikana kokeneet kunkin huippu-urheilijan kohdalla alle 15 minuuttia tehokasta syöksyaikaa. Jos tämä on osallistunut kaikkiin kisoihin ja me olemme ne kaikki nähneet... Eihän se tietenkään ole kaikki, mitä kilpailijat joutuvat kristallipalloa tavoitellessaan tekemään ja suurin osa näistä tänäänkin syöksyneestä naisista osallistuu about kaikkiin muihinkin alppilajeihin jne, jne... Mutta täällä soffannurkassa tuo vartti tuntuu kyllä aika vähältä. Ainakin verrattuna moneen muuhun maailmancuplajiin.

Tänään iltapäivällä on vielä miesten syöksyvuoro. Huomenna paiskataan menemään supergeetä, perjantaina lasketaan miesten suurpujottelu ja naisten pujottelu, lauantaina päinvastoin ja sunnuntaina mennään mäkeen joukkueittain.

* Aksel Lund Svindal voitti päivän sumusyöksyn ja Michael Walchhofer kävi pokkaamassa kristallikuugelin.

Täällä Vissy - missä Kossu?

”Le mythique Paris-Nice fait étape à Vichy! Cet après-midi, près de 160 coureurs sont arrivés allée des Ailes, le Français Sylvain Chavanel en tête”, raportoitiin eilen Vissyn kotisivuilla. En ole nyt ihan varma siitä, olimmeko Ranskan reissullamme vuosia, vuosia sitten Vichyssä vai Vittelissä, mutta oikein hyvää vettä oli siellä tarjolla. Kauniita kylpylöitä, puistoja ja suoraan virkistävistä lähteistä pulppuavaa vettä sai hanoista maistella. Harmi, ettei meillä ollut omaa lantrinkia taskutepossa.

Jos vissyläiset todella jaksoivat katsella maaliintulon alusta loppuun, niin näkivät he myös Veikkasen Jussin. Hän tuli kolmen kanssakisaajansa kanssa maaliin about viimeisenä, 17 minuttia Sylvainin jälkeen ja oli aivan mieli maassa ”luokattoman ajon” jälkeen, kuten hän TWD Länkenin sivuilla kertoo. Toivottavasti Jussi virkistyy Vissyssä kossutta ja polkaisee tänään muiden tavoin pyöränsä reippaaseen vauhtiin kohti 173,5 kilsan päässä sijaitsevaa Saint-Étienneä.

Oli muuten oikein mielenkiintoinen kisa eilen, mutta se siitä. Toivottavasti tänään paistaa aurinko.

Vänkuuveriin mänijöitä?

Piti eilen aamusella oikein silmiä hieraista kun näytti Hesarin etusivu niin aprillipäiväiseltä: "Janne Ahonen palaa ja tähtää mäkiviikolle ja olympialaisiin". Jo pelkästään tuo "palaa ja tähtää" lämmitti toimittajan mieltä :)

Varmasti on Ahosen (s. 11.5.1977) kaltainen mäkikotka ollut ihan liäkeissä kun on katsellut näiden meidän hippiäisten liitoa mäkiviikolla ja MM-kisoissa. Ja etenkin itseään vanhemman Takanobu Okaben (s. 26.10.1970) menestyksekästä paluuta. Siitä saatiin nauttia taas tänään, kun mies lensi voittoon Kuopiossa. Okabena minä olisin kaarrellut ylpeänä pari kertaa Puijon tornin ympäri, mutta japanilaiselle luonteelle sellainen pullistelu ei sovi.

Toinen kannustava esimerkki on parin vuoden kilpailutauon jälkeen kaksi MM-kultaa napannut ja myös olkkareihin tähtäävä Todd Loddwick (s. 21.11.1976). No, oikeesti Ahonen ei ole varmaankaan tarvinnut mitään esimerkkejä paluuta pohtiessaan ja siitä päättäessään. Oman kunnon ja taitojen tunteminen on riittänyt. Vänkuuverin talviolkkarithan ovat hälle just sopivasti ovella. Eli jos palaa, niin siihen on vielä fyysisesti kaikki mahdollisuudet, mutta ei tarvitse liian kauan tähdätä - eikä pelätä liekin hiipumista.

Olo vähän vetelä, suuntana etelä

Paris – Nice kisa polkaistiin käyntiin sunnuntaina todella harmaan masentavissa olosuhteissa. Vettä satoi reippaasti, eikä tavallisesti niin houkuttelevalta näyttävä Ranska – tässä tapauksessa Amilly-niminen paikkakunta – houkutellut sitten niin yhtään. Villisti kannustavia väkijoukkoja ei reitin varrella näkynyt, mitä nyt pari ”maajussille morsian” –tyyppistä hullua sammakonpurijaa oli mökistään raahautunut tienposkeen tv-kameroille vilkuttamaan.

Onneksi kisassa on yksi suomalainen kannustettava. Jussi Veikkanen näytti oikein tyylikkäältä siniristilippupaidassa, jossa maantieajon Suomen Mestarilla on kunnia polkea. Olin aikoja sitten katsellut vähän alustavia lähtölistoja, josko siellä olisi joitain muitakin seurattavia. Löytyihän tuolta luxenburgilainen Andy Schleck, jonka otteita ihailin viime kesän tuurilla, mutta kisaan pääsikin sitten tylsä veljensä Frank. Kivan nimensä perusteella listoilleni pääsi myös japanilainen Fumiyuki Beppu, mutta eikös vaan hänenkin tilalleen oli laitettu itse kisaan joku muu.

Andya ja Beppua ei siis sunnuntaisessa aika-ajossa näkynyt, mutta ihan mallikkaita peppuja kyllä. Kiivainta vauhtia niistä piti yllättäen ennakkosuosikki, Espanjan Alberto Contadorin takalisto. Mies ei ole mikään ”tempohevonen”, mutta halusi ilmeisesti nopeasti takaisin sateensuojaan. Niinpä hän polki vimmatusti, tv-kuvassa vain valkoinen hammasrivistö hohti kaiken harmauden keskellä. Onneksi ei ole vielä hyönteisiä paljon liikenteessä… Jussi Veikkanen ajoi myös hieman epätyypillisen hyvin ja oli 34. kaikkiaan 159 miehen porukassa. Aikaeroa Albertoon kertyi puolisen minuuttia.

(Bulgaria on ilmeisesti lohkaissut bruttokansantuotteestaan aimo siivun Eurosportille, notta tyrkkää maan matkailumainosta joka väliin. Eikä tartte olla niin vallan välikään kun tyrkkää vaan.)

Aurinko paistoikin sitten eilen oikein kauniisti, kun joukko suuntasi matkansa kohti etelää. Niityt näyttivät jo aika vihreiltä, pellot keväisiltä ja puutkin siltä kuin piankin kävisivät pukkaamaan lehdentynkää kohti aurinkoa. Kyllä tämä tästä.
Neljän rohkean hepun kvartetti päätti irrottautua heti ensi polkaisulla muista ja pisteli hippulat vinkuen mutkaista tietä näkymättömiin – palatakseen kiltisti ruotuun kun 195,5 kilsan retkestä oli vain 22,5 km jäljellä. Ainakin mainokset heidän paidoissaan saivat merkittävää huomiota, mikä lienee ollut tarkoituskin. Myös revennyttä rikoota nähtiin. Juuri kun fillarifriikki selostajamme Peter Selin turinoi meille leppoisia keskiaikaisen linnan jämistä, tapahtui maantiellä pääjoukossa iso kolari, josta kaikki onneksi selvisivät vähin vaurioin ja vain yksi pyöräilijä joutui keskeyttämään kisan.

Etappi päättyi La Chapelle-Saint-Ursinin kaduilla kaahattuun loppukiriin, jonka voitti joku Heinrich Haussler. Hänen takanaan 119 seuraavaa, kuten meidän Veikkasemme (113.), sai saman ajan. Tuntuuhan se joskus vähän hassulta, kun isossa pääjoukossa ensimmäisen ja viimeisen eroa voi olla useita kymmeniä sekunteja, mutta sama aika lykätään kaikille. Vaan jos näin ei tehtäis, niin mitäs sitten? Romua ja ruumiita! Juu ei kiitos.

Mitalihamstereita Torinossa

Yleisurheilun EM-hallikisat on käyty. Tuuli vain enää ulvoo torinolaisen pikaluisteluhallin nurkissa... vai pitäiskö sanoa nurkilla.

Suomen siniristilippu vilkkui alkukilpailuissa mukavasti lähtölistoilla, mutta finaaleihin saakka ylsi vain kaksi suomalaista. Mitalitilastoon pääsy ei ollut lopulta lähelläkään.
Naapurimme kyllä onnistuivat. Venäjä hamstrasi kaikkiaan 18 mitalia ja soitatti paikallisella dj:llä ”suurta ja mahtavaa” kymmenen kertaa. Heimoveljemme etelästä nappasivat kaksi kultaa, joten kivojakin biisejä kuultiin. Ruotsi sai yhden kullan ja pronssin ja Norjallekin riitti mitaleista yksi hopeinen. Kaikkiaan 21 maata löytyy mitalitilastosta, jonka kakkonen oli Saksa. Ranska ja Italia joutuivat jakamaan kolmospallin, palasiksi. Mitalien lisäksi podiumilla pollottavat saivat sellaiset jännät laatikot, joissa oli jotain pehmikkeitä tms. Ilmeisesti laatikossa oli hamsteri.

Mielestäni suomalaiset pärjäsivät ihan hyvin. Ei mitään hävettävää, vaikkei nyt mitään vallan erinomaisen hohdokastakaan. Tässä pienet kommentit, pääosin suomalaislajeista kun niitä tuli seurattua:

* 800 m: Karin Storbacka oli alkueränsä viides ja viimeinen, mutta pääsi hyvällä ajalla välieriin, joissa jaksu loppui kesken. Vaan nuori on nainen ja tästä vaan vahvistuu. Voitto Venäjälle.

* 1500 m: Mari Järvenpää DNS kun jalka oli kipiä. Voitto Venäjälle.

* Seiväs: Minna Nikkanen oli vallan upea karsinnassa kun sivusi omaa SE:tään. Se ei sitten kuitenkaan riittänyt ihan finaaliin, jossa viisi ensimmäistä oli venäläisiä ja saksalaisia.

* 60 m: Joni Rautanen ja Jarkko Ruostekivi olivat kaikkiaan 34 hepun alkuerissä sijoilla 9. ja 10. ja pääsivät välieriin! Rautasen välierässä kaurapuuronsa laajamittaisen terästämisen tunnustanut Dwain Chambers kipaisi Euroopan uuden upean halliennätyksen 6.42 ja sai yleisössä aikaan vain hajanaisia läpsähdyksiä. Kyseessä oli kaikkien aikojen 7. paras hallikuuskymppinen kautta aikain eikä tätä nopeammin ole kukaan sisällä kipittänyt sitten vuoden 2001. Finaali mieheltä meni vellimmin, mutta voita silmään tuli silläkin. Isännät iloitsivat kun hopea ja pronssi jäivät kotiin.

* Naisten 60 metrin finaalissa Norjan Ezinne Okparaebo johti kisaa 50 metriä, mutta kulta lipsahti sitten Venäjän Poljakovalle. Nigerian lahja Norjalle toi kuitenkin Italiasta kotiin kivat tuliaiset, hopeisen mitalin ja uuden Norjan ennätyksen.

* 400 m: Jussi Heikkilä teki kauden parhaansa ja Visa Hongisto oman ennätyksensä, mikä tietää myös nuorten SE:tä. Niillä ei päässyt alkueristä jatkoon. Tässä lajissa oli (näin tietävälle kuin minä) vain yksi suosikki, naapurin Johan Wissman, joka otti kultaa tuloksella 45:89 (halli-WL). ”No, eiväthän ne tuolla lämpimissä maissa juuri halleissa juokse”, totesi Eurosportin selostaja pihlajanmarjat suupielessään roikkuen.

* 800 m: Robert Rotkirch otti alkuerässään nimiinsä 200 ja 400 metrien väliajat, mutta lopussa kaksi heppua pääsi ohi eikä aikakaan riittänyt jatkoon. Mikko Lahtiota ei ilmeisesti edes ilmoitettu kilpailuun kun nimensä ei koskaan ilmestynyt edes Final Entries –listalle. Eli tosiasiassa meillä oli vain 14 edustajaa kisoissa. Kysyin muuten Lahtion osallistumisesta ihan huvikseen liiton "kysy rohkeasti" -palvelun kautta, mutta en saanut mitään vastausta.
Juri Porsakoski voitti ja Ruotsin Mattias Claeson otti pronssia. ”I am very disappointed because I was running to get the gold”, tuhisi länsinaapurimme. Joo, olit ihan surkee - jos se sua nyt yhtään lohduttaa.

* 1500 m: Mikael Bergdahl ja Niclas Sandells pistivät alkuerissä tossua toisen eteen, mutta ei Suomi-pojan puhti riittänyt. Palkintopallilla oli kuitenkin vahva rukiinen maku, sillä kultaa pokkasi Rui Silva ja hopea Diego Ruiz. Ranskan Yoann Kowal tuskin ruista tuntee, mutta pronssi maistui varmasti hyvälle sekin.

* 60 m aitajuoksu: Juha Sonck oli 27 alkueräkilpailijan porukassa 19. hän kun ehti niin lyhyellä matkalla kohtaamaan kahdesti suurta epäonnea. Mut hei, elämä on ja vahingonilolla voi pestä pahimmat surut puserosta: naapurin Robbankin putosi jo välierissä. Finaalia en nähnyt, mutta mitalit sujahtivat tilastoissa kohtiin FRA, NED ja CZE.

* Pituus: Tommi Evilä ja Juho-Matti Pimiä pääsivät hienosti jatkoon, Petteri Lax jäi vain parin sentin päähän. Suomalaisten suorituksista finaalissa ei ole mitään hallin ilmastoinnin aiheuttamaa suhinaa vakuuttavampaa sanottavaa. Muut finalistit tekivät omat ennätyksensä, Evilälle ja Pimiälle 8 metriä jäi haaveeksi. Hallissa oli tunnelma korkealla kun Italian miehet olivat juuri voittaneet pitkän viestin. Vain yksi kilpailusuoritus oli enää jäljellä. Saksan Sebastian Bayer oli jo voittanut kisan loistavalla ensimmäisen kierroksen tuloksella 829, mutta päätti kuitenkin hypätä vielä viimeisen hyppynsä - ja ponkaisi 871! Rennon kevyesti, iloisena ja huolia vailla pomppasi hän pitemmälle kuin kukaan 25 vuoteen.
Carl Lewis hyppäsi vuonna 1984 sisäratojen ME:n 879 New Yorkissa eikä sittemmin tuollaisia loikkia ole halliloissa nähty, eikä just hirveesti niiden ulkopuolellakaan. Panamalainen Irving Saladino (873) ja Kuuban Ivan Pedroso (871) ja ovat tällä vuosituhannella onnistuneet lakisääteisissä tuulosissa venyttämään loikkansa kaikkien aikojen 15 parhaan hypyn joukkoon. Näistä 15 kaikkien aikojen pisimmistä leiskautuksista vastaa 8 miestä. Kärjessä on tietennii Tokiossa 1991 ulkoratojen ME:n 895 hypännyt USA:n Mike Powell.

* Aga, aga, naisten pituushypyssä kultaa leiskautti virolainen moniottelija Ksenija Balta, joka yllätti muut maailman kauden kärkituloksella ja Viron uudella ennätyksellä 687. Viron toisesta EM-kullasta vastasi moniottelija Mikk Pahapill – joka yllätti muut maailman kauden kärkituloksella ja Viron uudella ennätyksellä 6362.

* Samaan aikaan toisaalla: Seiväshyppääjä Vesa Rantanen voittaa moniottelun SM-kultaa Kuortaneella, Jaakko Ojaniemi jää kakkoseksi.

Väsyneet ja vaivaiset vapaalla

Naisten kympin ja miesten 15 kilsan jälkeisten kommenttien perusteella kovasti oli väsyneitä ja vaivaisia hiihtäjiä Salppurin metsät täynnä. Hyvä kun selvisivät maaliin. Voittajat Justiina ja Legkov jaksoivat tietenkin hymyillä leveästi. Syystäkin iloinen oli myös Aikun iltapala, uransa ensimmäisen pallipaikan ottanut Marthe Kirstoffersson, joka hävisi Charlotte Kallalle vain hiukan.

Syntymäpäiväänsä viettävä Murasen Pirjo teki taas kunnialla työnsä ja oli kuudes. Hän oli tietty iloinen kuin peipponen. Eilinen tappelukaverinsa lylytteli keltainen liivi yllään sijalle 19, eikä saanut yleisön varauksetonta kannustusta... Ritulle 9. sija toi monta arvokasta pistettä, joilla kuitata kesällä harjoitusrahaa (en kyllä yhtään tiiä, miten ja mistä rahansa kuittailevat, mutta auttaahan se menestys kait kuitenkin). Riikka vankisti asemaansa ykköskaartissa 17. sijallaan.

Varsinainen yllättäjä oli tänään ammumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen, joka oli kisassa 30. ja sai yhden wc-pisteen. Kun muita suomalaisia ei pisteille yltänyt, Lähteenmäki oli 31. ja Virpikin vasta 43., niin Kaisan pisteen turvin Suomi sai ensi kaudelle kansalliseen ryhmään yhden maailmancup-paikan lisää. Kiitos vaan Kaisalle!

Kauden ensimmäiseen maailmancupin kisaansa startannut Juha Lallukka oli kuin olikin "salainen aseemme" tänään, vaikka alun mahtava rykäisy olikin kostautua pahan kerran. Suksi kävi loppua kohti painavammaksi ja painavammaksi ja mies oli vallan uupua kuusen juurelle. Mutta 15. sija on kuitenkin aivan huippusuoritus tänään. Kaikki ruotsalaiset olivat huonompia eikä norjalaisiakaan yltänyt Lallukan edelle kuin yksi - Petter Northug, joka suoriutui seitsemänneksi. Nortti on aloittanut hurjan takaa-ajon maailmancupissa. Keltapaita vilkkaa Colognan yllä vain 87 pisteen päässä ja kisoja on jäljellä vielä vaikka huru mykky. Ja Nortille passaa näköjään kaikki. Vain kolme turskaa oli tänään pisteillä, eikä edes hyvillä. Kattilakoski tienasi 24. sijallaan pari pistettä Suomen miesten plakkariin, loput saivat toimittaa yleisön huudattajan virkaa - mikä on ihan hieno homma sekin.

Oli muuten kiva katsella kisaa siinä alussa, kun numerolla 10 matkaan lähtenyt tarkkisskotti Andrew Musgrave (s. -90) pääsi oikein televiisoriin hiihtämään ja poekahan piti 2,6 kilsan kohilla kärkipaikkaakin aika pitkään. Musgraven oli lopulta tyytyminen 92 maaliin tulleen porukassa sijaan 65.

Hyvältähän nuo Salppurin kisat näyttivät - telkusta käsin, tosin. Pikkaisen harmitti kun ei saanut itsestään aikaiseksi lähteä paikan päälle. Sääkin olisi suosinut. No, turha pyllistellä. Salppurilla hypätään parhaillaan (klo 16:37) mäkikisaa, jota en katso ihan vaan siksi, että jos oltaisiin siellä, niin oltais jo jossain kaupungilla ravintolassa syömässä ja juomassa hyvästi... Odotankin tässä juuri "syömään" -kutsua.
Live-seuranta kertoo, että petonilta normalschanzeen siirretty kisa päättyi ja sen voitti "Sliirentsauer" ennen Ammania, Vasiljevia ja nelospallille laskeutunutta Ollia.

Mogulimme mitaleilla

Tapio Luusua moguloi freestylen MM-kisoissa Japanissa eilen hopeaa ja tänään pronssia. Hopea tuli sinkkukisasta, jossa polvet leukaa kopsutellen ryttyytetään helvetillistä kumpareikkoa ihan issesseen. Pronssia Luusua sai parikumpareista, joissa käsittääkseni yritetään selvitä kumpareikosta nopeammin kuin samaan aikaan matkaan lähtevä kilpailija. Voi olla, että olen myös käsittänyt väärin. Luusuan pronssi on kuiteskin varma.

Kiihkeää kilvoittelua!

Lahden hiihtostadionilla nähtiin tänään niin kuumia loppurutistuksia, että lumi oli vähällä sulaa.

Naisten sprintin finaalissa Petra Majdic kiilasi viimeisen mutkan jälkeen kisaa johtaneen Pirjo Murasen suksille ja Pirjo kuittasi tuikkaamalla Petraa porkalla kainaloon. Kummallekin tuosta kirjalliset varoitukset. Petra sai kuitenkin pitää voittonsa, mutta Pirjon oli tyytyminen Arianna Follisin takuiselle kolmannelle sijalle, jonne epäreilun kilpakumppanin tekonen hänet pakotti.
Riikka (6.) eteni hienosti A-finaaliin, Virpi (9.) ja Ritu (10.) keräsivät beessä mukavasti wc-pisteitä.
Miesten sprintissä pakkaskuivaa turskaa oli ruokalistalla taas enemmän kuin terveellinen lautasmalli sallii, finaalissa onneksi enää kolme. Jantusmainen Petter Northug jaksoi esitellä kuuluisia loppurutistustaitojaan ja tällä kertaa uhrina oli sprintticupin voiton jo varmistanut kanssaturska Ola Vigen Hattestad. Venäjän Nikolai Morilov tunki väkisin kolmospallille ennen Öystein Petterseniä. Kiitti.
Suomalaisia pääsi karsinnasta puolivälieriin neljä, mutta "rintteri" toisensa jälkeen joutui antautumaan kotiyleisön edessä. Välieriin ainoana sujahtikin reipas kestävyysurheilijamme Musti, joka lopputuloksissa sijoittui kymmenenneksi ja on nyt parhaana suomalaisena miehenä sprintticupin sijalla 16. ja kokonaispisteissä 6. Vuh!

Muuan isompi isovarvas

Kurkku suorana huusin Anssin puolesta koko kiihkeän loppusuoran taistelun ajan ja olin valtavan onnellinen kun hänet enshätään julistettiin voittajaksi. Sankari itse empi pikahaastattelussa tuulettaa ja niinhän siinä lopulta kävi, että voittotaisteluun kerrankin ajoissa ehtinyt Moan oli kuin olikin isovarpaan mitan edellä.
Vaan minuapa ei harmittanut yhtään! Ihan kiva, että muuan Moan onnistui tekemään "hannumanniset" ja voittamaan lähes kahden minuutin takamatkalta. Magnus oli tänään mäessä 20. ja hiihdossa ykkönen, Anssi mäessä ykkönen ja hiihdossa 24. Kolmantena heppuna podiumilla keikkui Bill Demong, joka on ja pysyy samalla sijalla myös maailmacupissa. Anssi johtaa Magnusta 59 pisteellä ennen ensi viikonloppuna käytävää kahta viimeistä osakilpailua Norjan Vikersundissa. Toivottavasti kummatkin ovat ensi viikonloppuna hyvässä kunnossa ja kisa ratkeaa reilusti kilpailemalla. Epäonnea ei toivota edes turskalle. Mutta jännäksi menee!

8.3. Kirjataan tähän vielä mäkimiesten eilisiltainen kakkossija joukkuemäessä. Oli kiva nähdä Harri Ollinkin onnistuvan ja hymyilevän. Itävalta voitti ja Norja oli kolmas.

Podium-perjantai

"Onko hyvä päivä tänään? On, on, on..." laulaa Lasse Mårtenson ja hän kyllä tietää. On nyt ihan pakko kertoa tässä, että Suomen äänitearkistosta varmistin kyseisen biisin (Hyvä päivä tänään) esittäjän ja kelailin siinä miehen laulamien laulujen listaa. Viimeisenä listalla oli Äppelö. Hetken aikaa hoin sanaa mielessäni niin kuin se kirjoitetaan, eli äppelö, ÄP-PE-LÖ, mikä v-n äppelö? Ennenkö välähti, että omenasaari... Kylläpä on viksu olo - töttörö!

Niin, talviurheiluhan meillä oli tässä aiheena. Anssi Koivuranta oli tänään Salppurilla hienosti kakkonen ja otti taas maailmancupin pistelistalla pikkaisen kaulaa neljänneksi kiirehtineeseen Moaniin. MM-kultaa voittanut Bill Demong jatkoi voittamista, Jason Lamy Chappuis hävisi Anssille loppukirissä.

Tanja Poutiainen Ofterschwangissa, lumisateen mylläämässä suurpujottelussa kolmas, vaikka viidenneltä sijalta läks toiseen laskuun. Hyvä Tanja!

Kerhokiven kutsu

Salppuri on koettanut kovasti kutsua kerholaisia ladunvarteen, edes sunnuntaiksi, mutta lukuisten hyvien ja huonojen tekosyiden johdosta Länsi-Pasilan Määttäkerho seuraa tapahtumia kotisoffalta eikä Karpalon nousussa, omalla kerhokivellään.

Yhdistetty avaa kisat huomenna ja lajissa jaetaan toiset wc-pisteet lauantaina. Hyvä niin, sillä Anssi Koivuranta bloggailee, että kisailemisen hinku on hirviä ja "muuan Magnus on varmasti vähintäänkin yhtä sisuuntunut MM-kisoista kuin minäkin!"
Maastohiihtäjät sprinttaavat lauantaina ja hiihtelevät vapaalla 10/15 kilsaa sunnuntaina. Ja lahtelaiset rientävät sankoin joukoin katsomaan - siis mäkihyppyä. Toivotaan säiden säätäjältä hyviä tuulia, että saisivat edes yhden kisan aikaiseksi.

Olisihan tuolla voinut olla ihan mukavaa, niinkö aina ennenkin. Mutta turkasen aikaiseksi olisi pitänyt ehtiä Lahteen kun naisten kymppi käynnistyy sunnuntaina jo 10:45. Kyllä se muutaman tunnin matkoineen, aamiaisineen sun muineen ottaa, ennenkö kerho on saatu siirtymään pääkaupunkiseudulta kerhokivelle Salppurin metsään. Aikainen liikekannallepano ei nyt oikein houkuttele, etenkin kun ei taas yhtään tiedä, pääseekö sinne metsäään ja ladun varteen tälläkään kertaa suosiolla vai pitääkö riidellä järjestävän seuran henkilökunnan kanssa.

Yritin vähän tutkailla kisojen nettisivuilta, että millainen yleisökatsomotilanne on tänä vuonna, mutta ei löytynyt. Törmäsin kuiteskin tarinaan kisojen historiasta, kuinka Tahko Pihkala halusi Suomeen jokavuotiset kansainväliset suurhiihdot, Holmenkollenin veroiset hiihtokisat - ja sitten saikin ne. No, siitä voidaan olla myös toista mieltä, siitä veroisuudesta. Kerholaiset ovat näet kokeneet molemmat.
Historiasivuilla käydään tärkeitä tapahtumia läpi, ihan vuositasolla. Kuten että vuonna 1985 Salpausselän Kisojen ohjelmasta poistui varsinainen Salpausselän Hiihto eli miesten 50 kilometriä. Vuoden 2001 kohdalta löytyy yksi, ilmeisen tärkeäksi katsottu kirjaus: Vuonna 2001 kuudensissa Lahden MM-kisoissa lämpötila vaihteli +7 ja -25 asteen välillä.

Masu weikkasi kultaa!

Länsi-Pasilan Määttäkerhon traditsionaalisen Liberecin MM-kisaweikkauksen tulos on wahwistettu. Kerhokaweri woitti (taas) niukasti, eli mollukoin ilmaistuna 51 – 38. Roteesit, wastaroteesit ja wastaroteesin roteesit jätettiin pitkän harkinnan jälkeen jättämättä.
Waikka itse weikkaaminen olikin helppoa, niin oikein weikkaaminen ei sujunut. Paitsi kerhokawerilta, jonka sukkela kynätä-kumita –tekniikka toimii weikkaus toisensa jälkeen. Kuponkia (paperia) säästelemättä eikuttaa hän oikeat nimet oikeille kohille – ainakin useammin kuin minä! On hää, kertakaikkiaan!

Onnea Masu! Hienosti weikattu!

Romar syöksyi pronssia!

Andreas Romar (4.9.1989) syöksyi pronssia nuorten MM-kisoissa Garmisch-Partenkirchenissä! Jee! Saksa on hieno maa! Eikä aikaakaan kun Suomi on vauhtilajien kunkku!

1. Andy Plank ITA 1.39,06
2. Dominik Paris ITA +0,12
3. Andreas Romar FIN +0,26
...
48. Juho-Pekka Penttinen
50. Victor Malmström
52. Joonas Rasanen
53. Samu Torsti
60. Roope Leskinen

Pistin tuohon "korvan taakse" tuloslistan muutkin suomalaiset, että tiedetään, millaisella porukalla vauhtilajien maailmanvaltaus jatkuu...

Kisoissa laskettiin tänään myös Super-G, jossa Romar oli 18. Victor Malmström oli toiseksi parhaana suomalaisena 33., loput edustajamme ovat tuloslistalla DNF.
Sanni Leinonen oli naisten super-G:ssä sijalla 22. Ei huono! Marle Soppela, Kristiina Rove ja Emma Happonen DNS - miksiköhän?

Latupartion pulkasta

Tyhjennetäänpäs tähän latupartion pulkka ennen Salppurin kisoihin paneutumista.

* Ennen liperetsejä oli juttua Gunde Svanin ja ystävänsä Ferry Grillin päätöksestä osallistua Vasaloppettiin. No, tarina kertoo, että "sida vid sida åkte de i mål" ja sijoittuivat tuloslistalla riveille 1611 ja 1613. Mutta toi vaan jaksaa hymyilyttää toi kaverin nimi. Siitä voisi vääntää vaikka mitä "missäs olit - no grillillä" -juttua. Eiks stadissa ollut joskus sellainen ravintola kuin Rautagrilli? Google väittää tietävänsä, että Tampereella olis sen niminen snagari.

* Ensi sunnuntaina alkaa yksi maantiepyöräilyn legendaarisista kisoista, eli keväisen pyöräilykauden avaava Paris - Nice. Retkellä on pituutta 1250 kilsaa ja viikko siinä vierähtää. Mukana on ainakin yksi suomalainen, Française des Jeux -tallissa ajava Jussi Veikkanen, joka ajaa porukkansa toisena kapteenina. Eurosport seuraa tätä lajia tiiviisti ja suorana. Jee! Maantiepyöräilykisa on nähtävä kokonaan, niinkö 50 kilsan hiihto väliaikalähdöllä.

* Kansainvälisen yleisurheiluliiton silmäätekevät ovat olleet koolla Monte Carlossa ja kertovat kekkailleensa vanhan Kultaisen Liigan tilalle ihan uuden Timanttisen Liigan. Alkaa kuulostaa jo vähän "miljoonapilkiltä" tämä homma. Vuonna 2010 käynnistyvä Diamond League on kuiteskin ihan valtavan hieno turnee kun se piipahtaa välillä vallan Amerikassa ja Kiinassa asti. Kenialaisten jänisten pikkubussille tulee mittariin huisisti lisää kilometrejä.

* Kävin kurkkaamassa suomalaisten pikahiihtäjien (miesten) rintterit.fi -sivuja. Juu... En taida haarukoitua kohderyhmään, mutta ihan kiva kun itse kirjoittelevat. Kirjoittaminen on antoisa harrastus.

* Naapurin pojat ne jaksaa naurattaa. Pumppu Fredrikssonilla kävi nimittäin hassun köppääsesti MM-kisojen kuninkuusmatkalla. Hän vaihtoi siinä 16 kilsan kohilla - ihan vain vaihtamisen riemusta - suht' kelvolliset sukset huonompiin... "och tyvärr så var det 15 km till nästa byte vid 31 km".

* Naapurin naapurissa taas on Nortti hulmunnut huulessa iloisesti koko alkuviikon. VG paljastaa, että sankari saa MM-kisojen kolmesta kullasta sellaiset 2,5 miljoonaa kruunua poonuksia. Ja lisää hynää on luvassa, jos Salppurilta irtoaa FIS:n palkintorahoja. Miehen nimi näyttää olevan niin sprintin kuin 15 kilsan vapaankin miehistössä.

EM-halliyleismurheilua

Ensi perjantaina Torinossa alkaviin yleisurheilun EM-hallikisoihin lähtee Suomesta hallikisahistorian suurin, eli kolmen naisen ja kahdentoista miehen joukkue. YLE välittää kisoista silppua Salppureiden välillä, Eurosport päivittäin pitkänä pätkänä.

Suomi esittelee torinolaiselle yleisölle hurjaa pituushyppy- ja juoksuvoimaansa, yhtään murkulamiestä ei ole matkassa. Tulosrajat olivat oman liittomme ihan itse asettamat ja ilmeisesti tarkoituksena on ollut tarjota arvokisakokemusta vähän isommalle porukalle. Hyvä niin. Katselin tuossa päivän Final Entries -listoja. Eivät suomalaiset kauden parhaine tuloksineen olleet peränpitäjinä, vaan ihan kelpo asemissa. Ruotsia edustaa vain kaksi naista ja viisi miestä.

Mitalitilastoista löytyi tukku suomalaisia voittajia. Antti Kalliomäki pääsi ensimmäisenä kultakantaan vuonna 1975 ja sen jälkeen EM-halleissa ovat voitokkaasti urheilleet Reijo Stålberg (3 kultaa), Arto Bryggare (2 kultaa), Markku Taskinen, Antti Loikkanen ja Ari Suhonen. Naisilta voitto vielä puuttuu.

Suomen joukkue

800 m: Karin Storbacka
1500 m: Mari Järvenpää
Seiväs: Minna Nikkanen

60 m: Joni Rautanen ja Jarkko Ruostekivi
400 m: Jussi Heikkilä ja Visa Hongisto
800 m: Mikko Lahtio ja Robert Rotkirch
- Final Entries -listalla ei tänään ollut Lahtiota - virhe vai vamma?
1500 m: Mikael Bergdahl ja Niclas Sandells
60 m aj: Juha Sonck
Pituus: Tommi Evilä, Petteri Lax ja Juho-Matti Pimiä

Tsekki on hieno maa!

Oli hienot kisat. Kun menestystä piisasi, niin ei tullut edes suuremmin kiinnitettyä huomiota mihinkään ulkourheilulliseen. Olisi kai pitänyt. Jos homma olisi järjestäjien mielestä onnistunut täydellisesti, niin minulle olisi pitänyt jäädä sydämeen hirmuinen hinku päästä rahoineni juuri tuonne Liberecin valloittaviin maisemiin. Ei jäänyt. Tsori. Sen, mitä maisemista ja näkymistä muistan oli tyyliä jostain Martinlaakson ja Hiekkaharjun väliltä. Ihmisetkin siellä ovat ihan varmasti ihania ja lämpöisiä, mutta ei välity se telkun kautta. Ei ainakaan niin, että olis pakko päästä siitä nauttimaan. Niin että... hyvästi vaan ja kiitos mitaleista!

Kullat
- Aino-Kaisa Saarinen, 10 km C
- Aino-Kaisa Saarinen ja Virpi Kuitunen, parisprintti C
- Pirjo Muranen, Virpi Kuitunen, Riitta-Liisa Roponen ja Aino-Kaisa Saarinen, viesti

Pronssit
- Matti Heikkinen, 15 km C
- Aino-Kaisa Saarinen, yhdistelmähiihto
- Pirjo Muranen, sprintti V
- Sami Jauhojärvi ja Ville Nousiainen, parisprintti C
- Matti Heikkinen, Sami Jauhojärvi, Teemu Kattilakoski ja Ville Nousiainen, viesti

Nortti oli sammua

On se ihme heppu tämä Norjan Nortti. Uskomattoman kova. Ottaa ensin tuollaiset 49,5 kilsaa vauhtia ja sitten ponkaisee vauhtiin, jossa jalat kramppaavat ja tajukin on kellahtaa kankaalle jo ennen maaliviivaa. Mutta - knuste alle. "Jeg er så sliten, jeg er så sliten", on ainoa kommentti, joka maassa makaavalta mieheltä irtoaa.

Ei löydy yhdeltäkään ukolta voimia vastata iskuun eikä keinoja estää sitä etukäteen; Nortin hyydyttävän matkahaipakan ylläpito on 50 kilsan matkalla liian suuri riski, ainakin yksittäiselle hiihtäjälle. Siinä karkaisivat omatkin ruikset ranteista aika pian. Joukkueelle moinen saattaisi olla mahdollista, jos uhrautujia löytyisi (muitakin kuin Zorro).

Teemu Kattilakosken 8. sija oli upea suoritus! Eipä näkynyt kympin sakissa muita niin suurella lähtönumerolla (40). Eikä 15. sakissakaan, johon ylsi Juha Lallukka nummero 54 rinnassaan. Nousu takamatkan taneliporukasta kärkikuhinoihin ol kertakaikkiaan! Siis kertakaikkiaan. Taakse jäi nippu maailmancuppia tahkonneita ennakkosuosikkeja ja kaikki ruotsalaisetkin (sijoilla 28., 30. ja 31. heh-heh).

Nousiais-Villekin (26.) päihitti naapurin pojat, vaikka reisistä katosi jerkku about 35 kilsan kohilla. Siinähän se pitkillä matkoilla, lajista riippumatta, on yleensä se pahin paikka. Matti Heikkinen (38.) ei yltänyt ihan "wc-pisteille", mutta ei keskeyttänytkään. Eroa kärkeen kertyi seitsemisen minuuttia. Ehkä kaksi mitalia kaulassa painoi liikaa...