lauantai 2. toukokuuta 2009

Reipasko?

Latupartion ansaan rojahti tänään mukava juttu Urheiluliiton sivuilta: Malesiasta on löytynyt Suomelle pikajuoksija! Tämä 18-vuotias Risto Silventoinen on ”voittanut tänä ja viime vuonna kaikki kilpailunsa ja juossut tämän vuoden nopeimmat suomalaisajat sekä 100, 200 että 400 metrillä”, kertoo liitto innoissaan ja aikoo ilmeisesti kidnapata pojan kun tämä kesäkuussa tulee Suomeen inttiin.

x x x
Sesto San Giovannin kansainvälinen vappukävely kutittelee mielikuvitusta mukavasti jo ihan siltään. Pienessä simassa ja punainen ilmapallo sidottuna paidan niskaraksiin veivataan menemään.
Mukavasti lisäväriä ajatelmaan tuo uutinen, että Jalasjärven Jalaksen 25-vuotias Jarkko Kinnunen teki kyseisessä 20 km kisassa uuden ennätyksensä 1.25,49, joka riitti kymmenenteen sijaan edustavassa joukossa maailman huippukävelijöitä. En nyt äkkiä muista, kuka se meidän toinen edustuskävelijämme on, mutta Pekingin olkkareissa tämä kaksikko antoi oikein veijarimaisen kuvan itsestään. Hilpeän sisukasta porukkaa.

Eikä aikaakaan, kun parivaljakon takaa alkaa työntyä haastajaa rinnalle ja miksei ohikin. Viikko sitten 17-vuotias Aku Partanen rikkoi sekä 19-vuotiaiden että 22-vuotiaiden 20 kilometrin kävelyn Suomen ennätykset kun kelkutteli Tsekeissä matkan aikaan 1.26,35. Pitäähän se tähän laittaa, että matkan SE on 1.20,42. Valentin Kononen käveli sen 31-vuotiaana Heinolassa, yhdeksän vuotta sitten.

z z z
Tsekeistä kuuluu sellaistakin, että joku 42-vuotias sikäläinen heppu näytti tässä parisen viikko sitten valmennettavilleen mallia ja viskasi keihästä 84,78 metriä. ”Aikamoinen yllätys, pakko myöntää”, kommentoi Tero Pitkämäki nähtyään heiton juutuupissa, mutta toivotti miehen tervetulleeksi kesän keihäskisoihin.

x x x
Pituushyppykaudelle on saatu uusi mojova kärkitulos kun USA:n Dwight Phillips ponkaisi Karibian Guadeloupella 8 metriä ja 51 senttiä. Heimoveljemme Gerd Kanter puolestaan paiskasi Californiassa kiekon kohdalle uuden WL-tuloksen 70,84 metriä. Juoksuosastolla on satasella vielä 10 sekunnin raja alittamatta. Yksi potentiaalinen yrittäjä on kyllä saanut otsikoita aikaiseksi, mutta ei juoksemalla vaan ajamalla hienoakin hienomman bemarinsa tuusan nuuskaksi. Auton kohtaloa onkin voivoteltu enemmän kuin kuskin, Usain Boltin, joka selvisi onnettomuudesta pienin vammoin. “Me good man. Me all right, a just few cuts man, me all right”, vakuuttelee pikakiituri.

torstai 30. huhtikuuta 2009

Will I be handsome, will I be rich

Pekingin olympialaisten aikaiset näytteet on lirutettu entistä tihiämmän siivilän läpi ja taas jäi sihtiin pari uutta kokkaretta - ja kuusi narautettavaa urheilijaa. Italialainen pyöräilijä Davide Rebellin on yksi heistä. "I did not take anything", sanoo maantiepyöräilyn olympiahopeamitalisti itse. Höh. Ei saatu koottuihin selityksiin uusia hauskoja lukuja. Mutta eipä tuollaista ihan vaan itsekseen tapahdu, vai tapahtuuko? Doris Day vastaa mielellään kaikkiin D-kysymyksiin:

Que CERA, CERA,
Whatever will be, will be
The future's not ours, to see
Que CERA, CERA
What will be, will be

CERA = Continuous Erythropoiesis Receptor Activator is version of the red blood cell production stimulating hormone Erythropoietin (EPO) which has a stabilising molecule attached to it.

Mitähän jännää seuraavalla kerralla löytyy? Vai onkohan siinä joku raja, kuinka kauan noita samoja näytteitä tutkitaan? Kaivetaanko ne aina esille kun löytyy joku uusi kikka, jolla mömmöt saadaan paljastettua?

x x x

Hollon Late tietää: ... "nykysääntöjen mukaan KOK saa säilyttää vanhoja näytteitä peräti 8 vuotta ja testailla niitä uudelleen sikäli, kun uusia testejä pystytään kehittämään."

x x x
Kekkasin tällä aivoiksi väitetyllä tippaleivälläni vasta äsken, että sehän oli juuri tämä samainen Davide Rebellin, jolle Tiku ihan pikkaisen hävisi siinä viime viikolla ajetussa Flèche Wallonnen kisassa.

keskiviikko 29. huhtikuuta 2009

Ääni on kuin Konosen ääni...

”Trond Nymark of Norway wins the 50km in Chihuahua”. Näin otsikoitiin maaliskuussa mediassa ympäri maailman. Että niin vain oli turska käveleskellyt 50 kilsaa chihuahuoissaan. Tarina ei kerro, käyttikö toiseksi tullut Jesus mitään karvapeitettä. Raamatusta ainakin löytyy se yksi iso lampaankarvahuijaus, se kädet on kuin Eesaun jalat, vaimitensenytoli. Hyvässä karvassa oleva chihuahua saattaa hyvinkin ajaa saman asian – etenkin kun tämä käveleskely tapahtui Meksikossa, jossa ne ovat tuiki tavallisia. Niinko meillä pystykorvat. Aika varmasti on Konosen Vallukin kävellyt joskus pystykorva olallaan. Mutta että chihuahua… onk’ vähä liika natoo?

Woi Weikkonen!

Kuvankauniissa Switzerlandiassa ajettavalla Tour de Romandie’lla on Jussi Veikkanen aloittanut näyttävästi. Weikkosemme säntäsi eilen aika-ajona ajetulle prologille aivan porukan alkupäässä ja tekikin niin hyvän ajan, että siniristilippu liehui uljaasti ylimpänä aivan loppusuhinoille saakka. Jussi oli lopulta seitsemäs ja jäi ajassakin vain neljä sekuntia! Sveitsin oma tykki Fabio Cancellara oli meidän Jussia hitaampi, niin.
Tänään sotketaan 176 ja rapiat Montreux’sta Fribourgiin. Retken järjestäjä on luvannut, että reitiltä löytyy ”three leg-sapping climbs” – tai rahat pois.

x x x
Löytyi kiva kuva Jussi Veikkasesta siniristilippupaidassaan Flèche Wallonne -kisassa. Kyllä se erottuu!

sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Tiku voitti!

Andy Schleck voitti kauden viimeisen kevätklassikon Liège-Bastogne-Liège! Ja aivan ylivoimaisella tavalla, yli minuutilla. Tilanne kehkeytyi silleen, että yksi mies - Philippe Gilbert nimeltään - oli lähtenyt pääjoukosta karkuun ja mennä viiletti kärjessä ihan hyvän etumatkan turvin. Pääjoukossa eturivi lainehti, lähteekö tästä nyt joku vai ei. Tiku ja Taku pyörivät siinä muiden seassa kuin kevätpörriäiset ja sitten Andy polkaisi pyöränsä vauhtiin ja katosi. Heippa!

Gilbert oli pian tavoitettu. No, mitä mies, miten sulla on menny. Oot tässä niinko johtanu ja silleen. Ja juonu mehua aina välillä. Just, joo. Kuule, mun pitää nyt mennä, mutta koita jaksaa. Sieltä tulee kohta jätkiä perässä. Heippa!

Matkaa maaliin on about 18 kilsaa ja Andy antaa mennä. Ero pääjoukkoon kasvaa kasvamistaan. Ja kuten Selin heitti, pääjoukossa on liikaa päälliköitä ja liian vähän intiaaneja. Tallien ykkösmiehet kuikuilevat kaulat pitkällä porukoitaan ja toisiaan ja Saxo Bankin porukka torpedoi huolellisesti kaikki yritykset saada takaa-ajo tosissaan kulkemaan. En oikein malta seurata kun jännittää niin kovasti...

Kilometri matkaa maaliin. Fränk Schleck nostaa kameran edessä peukun pystyyn! Velipoika voittaa! Niin voittaaki! Andy tuulettaa maalissa! Jee! En seurannut kovin tarkasti, miten Andyn jälkeen maaliin tultiin, mutta isoveli sieltä pian jo pääsi kapsahtamaan pikkuveljensä kaulaan.

1 Andy Schleck (Lux) Saxo Bank, 6.34.32
2 Joaquím Rodríguez (Spa) Caisse d'Epargne, 1.17
3 Davide Rebellin (Ita) Serramenti PVC Diquigiovanni-Androni Giocattoli, 1.24
4 Philippe Gilbert (Bel) Silence-Lotto, sama aika
23 Fränk Schleck (Lux) Saxo Bank, sama aika
43 Ivan Basso (Ita) Liquigas, 2.24
DNF Jussi Veikkanen (Fin) Française des Jeux

Jussi Veikkanen + 79 muuta nimeä löytyy DNF-listalta. Ilmeisesti tallit napsivat väsyneet apukuskit pian pois kärsimästä. Ja ilmankos heitä ei missään näkynyt silloin kun olisi tarvittu!
Ivan Basson jaksu näyttää riittäneen mainiosti. Pitää kuitenkin aina välillä muistuttaa itselleen, että sehän tämä samainen iivana oli vastikään parin vuoden pakkolomalla.

Kevätklassikko-otsikko

95th Liège-Bastogne-Liège, 261 km...

Jahka maantiepyöräilyn kevätklassikkokello tänä aamuna näyttää 9:45 Liègen Place Saint-Lambertilla, nostavat torilla rennosti tarinaa iskevät pyöräilijät toisenkin jalkansa polkimelle ja kauden viimeinen kevätpeloton nytkähtää liikkeelle. Noin varttia myöhemmin alkaa totinen kilpailu. Kun Eurosportin kameroihin syttyy punainen live-lähetysvalo, on kello täällä meillä 15. Kisan kärjessä ajavien pitäisi aikataulun mukaan olla suunnilleen Stèle Eddy Merckx –nimisessä paikassa, josta on matkaa maaliin alle 90 kevätklassikkokilometriä. Paikka on nokkelasti valittu, legendaarinen Merckx on ainoana miehenä voittanut viisi kertaa tämän vuodesta 1892 ajetun ja myös ”La Doyenneksi” kutsutun monumentin.

Suomalaisista lähtölistalla on Jussi Veikkanen (Française des Jeux). Toivotaan nyt, että siniristilippumme pääsee maaliin saakka. Liquigasin Kellu Carlström ajeli Ivan Basson kaverina pikkutuurin Italiassa (lopputuloksissa keväisesti 63.), mutta nestekaasukapulla on Belgiassa uusi vetreä joukkue apunaan.
Myös Tikulla ja Takulla on täysi työpäivä edessä, jollain tavallahan ne on tammenterhot tienattava. Taku näyttää olleen kahtena edellisvuonna kolmas, joten siitähän voisi vielä parantaa. Kisan ennakkosuosikit tuntuvat olevan Alejandro Valverde ja Davide Rebellin, joista ensimmäinen on voittanut kisan kahdesti ja toinen kerran. Ivan Basson jaksun arvellaan riittävän maaliin saakka, mutta kevätkärkikuhinoihin ei miestä ole mallailtu. Kisassahan on 11 ihan reipasta nousua, joista levänneiden miesten keväisemmät kintut selviävät varmasti helpommin. Vaan eipä tuo ole Basso helppoutta hakemassakaan.

Nonni. Nyt on kevätklassikkokello kohillaan. Bon voyage, Jussi!

lauantai 25. huhtikuuta 2009

Ensin simat, sitten vasta

Yleisurheilussa on enimmäkseen vaan jolkoteltu; maratooneja, maastossa ja maanteitä. Mutta pian mahtuvat juostavat matkat jo urheilukentille ja juoksijoiden perässä sinne hyppivät ja loikkivat ”tikrut”. Heittäjät ovat teroittaneet keihäänsä, kiekot ja moukarit on kiillotettu ja eivätköhän ne sieltä koloistaan kohta möngi mörrsaritkin auringon valoon, tippaleivän murusia rinnuksillaan. Toukokuun puolelle on siis jaksettava odottaa, mutta vähän viileetä on vielä silloinkin:
8.5. Qatar Athletic Super Grand Prix 2009
9.5. Osaka GP
25.5. Tampereen yleisurheilumestaruuskilpailut
30.5. Reebok GP NY
Kesäkuussa sitten alkaa pukata tähtikisaa, geimssiä ja eliittiä.

Jolkotellaan sitä meilläkin ja Ammarilla etenkin menee lujaa. Viime sunnuntaina hän silpaisi Maskun neljännesmaratonin minuuttia nopeammin kuin miesten sarjan voittaja. Tänään tuli Joensuussa puolimaratonin SM-kultaa ja taakse jäi taas nippu miehiä. Ei ehkä kandeis juoksuttaa Ammaria samassa porukassa miesten kanssa, saavat vielä traumoja. Jussi Utriainen voitti miesten mestaruuden. Nyt kun Ammarilla on neljännes- ja puolimaratonit hallussa, niin se kokonainen kandeis käydä pyyhkäisemässä vaikka joissain isoissa kansainvälisissä kisoissa.

* IAAF:n ensimmäiset GP-kisat järjestettiin viime viikonloppuna Senegalin Dakarissa. Tuloslistoilla on enimmäkseen outoja nimiä. Paitsi pitkillä matkoillahan ovat samat nimet olleet listoilla jo vuosikymmeniä, juoksijat ovat toki vaihtuneet. Tapahtuman parhaasta tuloksesta vastasi Christian Cantwell, joka pukkasi näin kauden alkuun muille vähän tavoitetta - 21,53 metriä lensi murkula krisun tassusta.

* Pariisissa nakuillut Mesnil voi pukea päälleen. Tietoliikennepalveluita tarjoava ranskalainen OVH tukee Mesniliä noin 16 000 eurolla, kertoo ranskalaislehti Libération. Summalla yhtiö saa nimensä Mesnilin kisapaitaan (ei siis seipääseen) ja toivoo saavansa näkyvyyttä yleisurheilun MM-kisoissa Berliinissä elokuussa. Toivottavasti Mesnil pääsee kisoihin…

Pelle palaa jälleen!

Per Elofsson palaa kilpaladulle! Ei kirjaimellisesti eikä tosissaan, mutta kuitenkin. Kyseessä on Vålådal-loppetin yhteyteen järkätty ”kompisgrej”, johon osallistuvat mm. Thobias ja Mathias Fredriksson, Anders Aukland, Björn Lind, Jörgen Brink, Frode Estil ja Sture Sivertsen sekä mahdollisesti myös Thomas Wassberg. Porukalla olisi tarkoitus pitää hauskaa ja siinä samalla hiihtää 24 kilometriä. Siis tänään. Lisään tähän tuloksia, jos tulee.

26.4.: "Jag trodde aldrig stigningen upp mot fjälltoppen skulle ta slut", voivotteli Pelle. Hän oli ihan väsyksissä. Tässä poimintoja tuloslistalta: 1. Aukland, 3. Pumppu, 6. Brink, 9. Tumppu, 12. Sievertsen, 30. Elofsson (+13:19), 33. Wassberg.

x x x
Tor Arne Hetland lopettaa uransa. Mies on potenut koko kevään polveaan, jonka paraneminen ei tunnu edistyvän. Vamma on nyt todettu niin pahaksi, että oli tehtävä valinta. Toinen vaihtoehto olisi ollut jatkaa, mutta sillä riskillä, että polvi saattaa yhtäkkiä pettää kokonaan ja rampauttaa miehen eliniäksi. Ei kovin vaikea valinta, mutta pahimmasta päästä heti kättelyssä; tämä polviongelma on nimittäin miehen koko uran ensimmäinen loukkaantuminen. Hän kertoo, ettei ole koskaan ollut edes sairaana viittä päivää pitempään.

Hetland (12.1.1974) jää historiankirjoihin sprintin ensimmäisenä maailmanmestarina ja olympiavoittajana. Hän ei kuulema itse oikein koskaan ole pitänyt sprinttiä ”oikeana hiihtona” ja onkin ahkerasti hiihtänyt kaikkia matkoja ja kaikilla tyyleillä, myös viestijoukkueessa. Ensimmäisen maailmancupin starttinsa Hetland hiihti Holmenkollenilla (50 km C) vuonna 1995 ja sen jälkeen pallipaikkoja on kertynyt kaikkiaan 30, joista 11 kertaa oksalla ylimmällä. MM-kulta tuli Lahdessa 2001 ja olympiavoitto Salt Lake Cityssä 2002, Torinossa pukkasi parisprintissä hopeaa. Tämänvuotisella Tuurdöskiillä mies oli 43. MM-kisat menivät poskelleen (22), ehkä juuri polven vuoksi, eikä hän ole sen jälkeen mitään merkintöjä FIS:n tilastoihin teettänytkään.
Olen aina jotenkin tykännyt Hetlandista. Sanovat sikäläiset lehdet, että kovin olisi huumorintajuinen ja sanavalmis heppu. Varmasti hänen ammattitaitoaan tullaan hyödyntämään, jotain puhetta naisten maajoukkueen sprinttivalmennukseen osallistumisesta on jo ollut.

x x x
Latupartio on lukuisia kertoja huomannut, mutta vihellellen ohittanut uutisen, jossa kerrotaan, että ”Oikeustieteen lisensiaatti Juha Viertola (44) valittiin yksimielisesti Suomen Hiihtoliiton toiminnanjohtajaksi liiton johtokunnan kokouksessa 17.4.2009…” jne. Vai niin. Ihan kiva. Aaltoja.

x x x
Sörsselssonista tulee isä. Tammikuusta asti ovat tienneet. Ja mistähän ne miehen selkäongelmatkin oikein johtuvat...

26.4.2009
x x x
Sveitsiläiset Dario Cologna ja Toni Livers ottivat kaksoisvoiton Norjan perinteisessä "kevätklassikossa", Skarverennetissä! Jololodi-diiaa! Ja ammumahiihtäjä Frode Andresen oli kolmas.

perjantai 24. huhtikuuta 2009

Basso vireessä?

Kjell Kellu Carlström on lähtenyt pitkästä aikaa taas kilpasille, Italiaan. Giro del Trentino on kisa, joka alkoi keskiviikkona ja päättyy huomenna lauantaina. Aivan ykköskaartia ei ole kaikilla talleilla mukana kun sunnuntaina poljetaan kevään viimeinen klassikko Liège-Bastogne-Liège. Italiassa ensimmäinen etappi oli tempoajo ja eilen noustiin kauniilta Garda-järveltä ylös Alpe di Pampeagoon. Tänään urakka päättyi Itävallan puolelle Innervillgrateniin. Kellu on polkenut ihan kelvollisesti ja on kolmen etapin jälkeen sijalla 74.

Olen taas ollut vähän ihmeissäni näiden lähtölistojen kanssa, sillä tämän Kellun tallin Liquigasin kapteeni Ivan "Läski" Basso, joka on ennen viimeistä etappia kakkosena, näyttäisi ajavan myös tuon kevätklassikon. Eli huomenna hän muka ensin hilppasee 215 kilsaa, pokkaa mahdollisesti podiumilla palkintorahat ja kääntää sitten auton nokan kohti Belgiaa, jossa sunnuntaina sotkee tuoreen apukuskijoukon avittamana vielä 261 tolpanväliä lisää. Levänneitä kilpakumppaneita vastaan? Juu ei. Taitaa olla Vincenzo Nibalin heiniä puolustaa Liquigasin kunniaa sunnuntaina. Tai sitten ovat tallin pomot taas haistelleet vähän liikaa nestekaasua…

Mikä juuri tulikin todistettua, sillä tällainen vahvistus löytyi: Ivan Basso arrives at the start line having just wrapped up a two week training camp on the Spanish island of Tenerife with his Liquigas teammates. Upon finishing the Giro del Trentino on Saturday he'll fly to Belgium to compete on Sunday's Liège-Bastogne-Liège.

Ei voi olla totta! Ihan pimeetä jengiä...

25.4. Basso voitti Giro del Trentinon. Ja sitten siivet väpättäen kohti Belgiaa...

torstai 23. huhtikuuta 2009

Ei varaa eikuttaa


Meillä menee taas naapurin Keijon kanssa ajatukset kohilleen kun kummatkin vähän ihmettelemme, miksi Gunde Svan valitsee Ruotsille ensi kauden hiihtomaajoukkueen, vaikka lopettaa itse duuninsa kesäkuussa. Eikö se olisi hänen seuraajansa homma? Vaikka onhan tuo toisaalta aika ovelaa, että Gunde tekee vaikeimmat karsinnat ja katoaa mutkaista tietä näkymättömiin. Seuraaja saa sitten vapautuneesti vaan levitellä käsiään. Ja yhtäältä toisaalta taas, ehkä tämän seuraajan lista ei olisi Gunden valinnoista juurikaan poikennut. Tuskin löytyy naapuriltakaan huippuhiihtäjistään kilsan listaa, jonka ääressä illat pitkät eikutetaan, että otetaank toivaitoi, eiku toivaitoi.

Damer: Charlotte Kalla, Anna Haag, Britta Norgren, Lina Andersson, Anna Olsson, Ida Ingemarsdotter
Herrar: Johan Olsson, Anders Södergren, Daniel Rickardsson, Marcus Hellner, Mats Larsson, Jesper Modin, Björn Lind, Robin Bryntesson, Emil Jönsson

Miesten vanhasta porukasta Fredrikssonin Pumppu & Tumppu jäivät männäkaudella maailmancupissa just vähän sadan sakin ulkopuolelle ja saavat vastedes lykkiä omaan laskuunsa. (Kuvassa Pumppu Määttäkerhon ilona Salppurin maastossa.) Björn Lind sen sijaan jatkaa maajoukkueessa ”vanhoilla lusikoilla”, vaikka MM-kisansa menivät ihan persiilleen (sprinttikarsinnan 61.) ja koko kausi jonnekin sinne penkkiurheilijan istuimen alle. Vaan ottihan Lind Torinossa olkkarikultansa niin vakuuttavasti ja mieleen jäävällä tyylillä, ettei sitä noin vain unhoiteta. Herättää varmasti toiveita edelleen.
Huhut kertovat, että Ruotsin sprinttijoukkueen valmentajaksi oltaisiin palkkaamassa norjalaista Arild Monsenia. Tämähän sai vastikään kanadalaisilta potkut ja tilalleen sinne Inge Bråtenin. Kierrätystä, kierrätystä.

keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Beppu näkyi!

Olipas virkistävä pyöräilykilpailu - La Flèche Wallonne - tänään Belgiassa kun kukaan ei kaatunut loppukirissä; ylämäkimaali teki tehtävänsä. Ei yhtään "broken collarbone" -merkintää.
Mukavaa oli sekin, että Eurosportin lähetys alkoi iloisella yllätyksellä: Fumiyuki Beppu ja ranskalainen Cristophe Moreau olivat irtautuneet pääjoukosta jo aivan alkukilometreillä ja olivat yhdessä polkeneet yli 60 kilometriä. Beppu oli kuitenkin pudonnut ranskalaisen vauhdista ja ajeli juuri issesseen kakkosena. Kunnes matkan edetessä peruutteli peppusensa pikkuhiljaa läpi pääjoukon ja tallin kisabussiin. Mutta hieno näyttäytyminen kuitenkin.

Upea näyttäytyminen oli myös Andy Schleckillä, jonka oli äänekkäästä kannustuksestani huolimatta taivuttava kisan kakkoseksi taisteltuaan David Rebellinin kanssa lopun hurjassa nousussa. Pojan muskelit eivät vielä riittäneet, mutta kyllä ne siitä vahvistuvat.

Jussi Veikkanenkin oli mukana ja helikopterikuvissa hänen siniristipaitansa keikkui iloisesti pääjoukossa. Eväät loppuivat kuitenkin kesken ja DNF-leima lyötiin taas kerran papereihin. Eikös nyt tarttis jo ruveta sitä jaksua löytymään jos mieli Ranskaa kiertämään?

Muistakaa, että minä varoitin!

Minä valitan samasta asiasta joka vuosi, eikä mitään tapahdu, kukaan ei reagoi. Kummallista. Jos jääkiekon MM-kisojen järjestäminen vuoden välein on minun mielestäni ihan pimeetä, niin sehän on. Ja kun kerran asiassa päätäntävallan omaava taho ei tee mitään, niin saakoon tuta nahoissaan! Minäkään en meinaa tehdä mitään koko kisojen eteen! Ettäs tiedätte. Turha itkeskellä kun ei pukkaa täältä veitsinviiltävää analyysia, ei hupaisia anekdootteja.
Paitsi jos aletaan voittaan kultaa…

maanantai 20. huhtikuuta 2009

Boy van Poppel - ja omenan vierestä löytyi puukin!

Nyt löytyi maantiepyöräilyn tarkkislistalle aivan yliveto nimi – Boy van Poppel! Oikeesti! Puppäl, hokee naapurin poikakin… Tämä sulomuikkunen nimi löytyi Turkin ympäriajon tuloslistalta ja piti ryhtyä etsimään vähän sille vähän taustaa, luita lihan tueksi. Kävikin ilmi, että kyseinen hollantilainen nuorukainen on - - - Jean-Paul van Poppelin poika! Kyl-lä!

Eipäs hymyillä ääneen. Isänsä oli nimittäin pyöräilijänä aivan maailman huippuja, kivikova sprintteri, joka lopetti uransa 1995. Miehen Major Wins -lista näyttää komealta: Tour de France: Maillot verte 1987, 9 stages overall, Vuelta a España: 7 stages overall, Giro d'Italia: 4 stages overall. Ja mitähän ne vähemmän majorit winssit lienevätkään. Tekis ihan mieli ottaa tarkkikselle tämä pappa – lempinimeltään Popeye. En muista miestä, vaikka on luultavasti ajanut ympäri Ranskaa vielä silloin kun me siellä joskus launvarteen osuttiin. Uransa päätettyään hän alkoi valmentaa Hollannin naisten maajoukkuetta, siis pyöräilyn, ja löysi tuosta porukasta itselleen vaimonkin.

Katsotaan, mitä tästä pariskunnan vanhemmasta pojasta tulee (nuorempi on Kim van Poppel). Helmikuun 18. päivänä vuonna 1988 syntynyt Boy van Poppel ajaa Rabobankin Continental –tiimissä, eli ei ihan siinä pro-porukassa vielä. Turkissa hän oli viidennellä etapilla 11., mutta ei lähtenyt enää kuudennelle mukaan.

Ylivainio takapaksilla?

Turkin ympäriajon alkuinserteissä on näytetty pronssiin valettua Mustafa Kemal Atatürkia, Turkin ensimmäistä presidenttiä, jonka mukaan kisa on saanut virallisen nimensä. En ole historiaan niin perehtynyt, että tietäisin kyseisen hepun lempeydestä tai muista luonteenpiirteistä, mutta kovasti on tässä kisassa ehtinut sattua ja tapahtua. Etenkin loppukirit ovat aiheuttaneet hyvin vähävokaalisia tunteenpurkeuksia.

Perjantaina johtajan keltaisessa paidassa ajellut sveitsiläinen David Loosley kolaroi keljusti, mutta selvisi onneksi itse pienillä fyysisillä vammoilla. Polkupyörän rikkoontuminen sen sijaan alkoi pian pukata tsyykkistä mustelmaa sielun peilien tienoille. Etupyörä jouduttiin vaihtamaan kahdesti ja välillä mies jo heitteli työvälinettään niin, ettei se ollut lapsille sopivaa katseltavaa. Ei auttanut muu kuin kiikuttaa paikalle kokonaan uusi pyörä, jonka renkaisiin huoltoporukat olivat kuitenkin unohtaneet pumpata ilmaa… Siinähän se valahti sitten lopulta kisafiilis hällä kellarin puolelle ja maalissa odotti katkera keltaisen paidan luovuttaminen Daryl Impeylle. Seuraavalla etapilla Loosleyta ei enää nähty.

Samaisen etapin ratkaisu oli kuitenkin vielä surkeampaa katsottavaa. Saksalainen Danilo Hondo nosti loppukirin päätteeksi kätensä voittajana ylös, mutta meni tussari tekemään sen ihan pikkiriikkistä hetkeä liian aikaisin! Italian Mauro Finetto sujahtikin kainalon alta voittoon! Saksalainen kertoi itkeskelleensä hieman. No, ei hän suinkaan ole ensimmäinen, jolle näin on käynyt, eikä varmaan viimeinenkään.

Lauantaina loppukirissä oli käydä yhtä hilpeällä tavalla, mutta ei sittenkään. Eikä tänäänkään, ympäriajon viimeisen etapin loppukirikamppailussa, joka oli taas kerran kuin Niilo Ylivainion herätyskokous – miestä kaatui pitkin poikin! Oikeesti oli siitä hilpeys kaukana. Etapin voittajasta viis, hän oli about sattumalta paikalla ja pystyssä. No, ei sentään, mutta koko turkintuurin voittajan tuuri loppui 800 metriä ennen maalia, kun joutui kilpaniilonsa (Theo Bos) kaatamaksi. En usko kenenkään tekevän tahallaan mitään niin typerää, mutta loppuhuumassa järki voi kyllä paeta. Ei se ihan vahingoltakaan näyttänyt.

Turkin ympäriajon voittaakseen Daryl Impeyn oli vammoistaan (a fracture of the third disc of his lumbar vertebra, a micro-fracture of his neck, facial trauma, a few broken teeth and a deep cut in his lips) huolimatta vielä päästävä ”omin jaloin” maalilinjan yli. Tallikaveri kuljetti miehen maaliviivan tuntumaan ja lykkäsi vähän vielä vauhtia, että pääsi "turvallisesti" toiselle puolelle ja suoraan sairaalaan. Tallin stuntit hoitivat podiumseremoniat.

x x x

Niin, tänään ajettiin myös Amstel Gold Race –klassikko Hollannissa. Siellä ambulanssit joutuivat kuskaamaan Fränk Schleckin ja Mathew Lloydin sairaalaan pahan kolarin päätteeksi. Vakavilta vammoilta onneksi vältyttiin.
Takun viruessa lasaretissa Tiku teki ahkerasti hommia ja saikin vedettyä hollantilaisen Karsten Kroonin loppukiritaisteluun, jossa tämä jäi noin nenän verran venäläisestä voittajasta, Sergei Ivanovista. Tiku oli itse kymmenes.

Jussi Veikkasen piti olla mukana tässä kisassa, mutta eipä miestä teeveekuvissa näkynyt. Eikä tuloslistallakaan, vaikka siinä ovat keskeyttäneetkin. DNS:t puuttuvat, joten ehkä hän ei kauniin aurinkoisena sunnuntaipäivänä ollutkaan pyöräilemässä suloisen keväisesti viheriöivässä Hollannissa.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

Aikku voitti


Ola Vigen Hattestad ja Aikku Saarinen voittivat eiliset kyläsprintit Mosjøenissa. Kuinka Tollon ja Zorron kamppailussa kävi, en tiä. Mutta haitanneeko tuo mittään. Tollo kertoo Langrenn.comissa sihtaavansa ensivuotisen Vasaloppetin voittoon, eli meinaa jatkaa laturetkeilyä. Jospa se Pellekin vielä...
Bysprinten 2009

1. Aino-Kaisa Saarinen
2. Karianne Bjellånes
3. Manuela Henkel

1. Ole Vigen Hattestad
2. Öystein Pettersen
3. Odd-Björn Hjelmeset

7. Thomas Alsgaard
8. Christian Zorzi
9. Sami Jauhojärvi

torstai 16. huhtikuuta 2009

Zorro vs. Tollo


Napakan sprinttiladun rakentelu on alkanut Norjan Mosjøenissa, jossa lauantaina hiihdetään ”Bysprint”, keskellä kylää tietenkin. Tapahtuman vetonauloina ovat Salt Lake Cityn viestin loppukirissä taistelleet Christian Zorzi ja Thomas Alsgaard. Tuolloin Tollo voitti Zorron 0,3 sekunnilla ja tätä on nyt kansalle luvattu näyttää vähä niinko toiveuusintana. Sprinttilatua ei tietenkään rakenneta ihan vaan kahden miehen maaliintuloa varten, mukana on nippu kovia hiihtäjiä, kuten Hattestad, Outo-Nalle, Skofterud, Henkel ja Suomestakin Aikku ja Musti. Tänä vuonna hiihtotyyli on jostain syystä vapaa ;-)

Eikä siinä vielä kaikki. Paitsi että kyläsprintti on kaksipäiväinen ”kaikki hiihtää ja saa diplomin” –tyyppinen kansanjuhla, niin ohjelmassa on perjantaina ”Näringslivlunch med Thomas Alsgaard og seminaret ”4 årstider” på Fru Haugans Hotell”. Toisin sanoen Tollo saapi samaan syssyyn esitellä oman yrityksensä osaamista. Konseptihan on tuttu ja monen muun huippu-urheilijan käyttämä ”anna sä mulle rahaa, niin mä kerron sulle miten tullaan voittajaks”.

Tuleva viikonloppu on noilla seuduin vuoden vilkkain skihelg. Latupartio törmäsi kyläsprintistä tietoa etsiessään 70-vuotta täyttävään Hattrennettiin. Nimi johtaa harhaan, sillä kerholaisten pettymykseksi tätä Hattfjälldalissa järjestettävää 33 kilsan rennettiä ei vetäistäkään hassuissa hatuissa. Höh. Mukana ovat kuitenkin ainakin Oddvar Brå (hiihtää edelleen!) ja Frode Estil. Tapahtuman verkkosivuilla neljän puuhanaisen porukka toivottaa, että ”Velkommen i mål!” – ihan niin kuin se ei olisi itsestään selvää...

keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Lappu rintaan ja lusikka pohjaan

Latupartio on ahkerasti koeskellut omia ja naapureiden verkkoja, mutta ei edes kaatuvien puiden ääniä ole metsästä kuulunut. Heimoveli tarjoili kuitenkin vinkin, että olisi viime sunnuntaina Torniojokilaaksossa hiihtokuppia kallisteltu. Kyllä. Aavasaksan urheilijat on ystävällisesti pitänyt kirjaa tuloksista ja heimoveli täydentää. Tässä muutama poiminta:

* Naisten päätöskisan, eli 5 kilsaa pertsaa voitti Kerttu Niskanen, joka voitti myös cupin.
* Cupissa oli mukana paljon virolaisia ja myös kolme brittinaista, yksi 16-vuotiaiden ja kaksi 20-vuotiaiden sarjassa.
* Miehet hiihtivät sunnuntaina 10 kilsaa pertsaa ja Peeter Kümmel võitjat soomlast Sami Jauhojärvit 2,2 ja Andrus Veerpalut 10,3 sekundiga.
* Neljapäevase Tornio Cupi, kus kahel esimesel päeval sõideti Alatornios ja Pellos 10 km vabatehnikas ja seejärel Ylläsel ja Torniolaaksol 10 km klassikat, võitis 300 punkti kogunud Jauhojärvi. Kümmel jäi teisena maha vaid 10 punktiga, Veerpalu oli 210 silmaga kolmas
* Miesten kisassa oli osallistujia jopa Algeriasta, Nepalista, Trinidad & Tobagosta, Portugalista, Venezuelasta ja Uusi-Seelannista.
* Brittimiehiä löytyy 20-vuotiaitten sarjasta kuusi, Andrew Musgrave etunenässä. Mukana oli myös yksi irlantilainen, mutta hän keskeytti.
* Ainiovaaran kisojen Technical Delegate: Juha Torvikoski ja Mika Myllylä

Jotenkin tulin taas niin hyvälle tuulelle, kun kaikkien elämää suurempien mahtikisojen jälkeen törmää reiluun talkoamiseen. Pieni on kivaa! Tässäkin nelipäiväisessä cupissa jaettiin lusikoita useissa sarjoissa, osallistujia riitti 8-vuotiaista senioreihin. Aavasaksan urheilijat jaksaa pitää paikallista hiihtoharrastusta yllä. Tänään illalla ovat vuorossa Hippo plussahiihdot: Sarjat tytöt ja pojat 4v, 5v, 6v, 8v, 10v, 12v, 14v ja kaiken kansan aikahiihto. Kaikki palkitaan. Paikallisen ossuuspankin johtaja ja K-kauppias taitavat olla urheiluseuran väkeä... Mahtaakohan tuolla Torniojokilaaksossa tänään illalla joku päänsä tyynyyn kallistava tenava päättää, että minusta tulee isona kilpahiihtäjä.

x x x

Sveitsiläiset ovat harjoitelleet Vancouverissa kisaladuilla ja mukana on ollut muutakin porukkaa. Tulospalvelu ei tosin paljasta, oliko paikalla yli kuuden miehen ”massa”. Jos ei, niin aika ikävästi ovat viisi ensimmäistä jättäneet meidän (puolikkaan) Mikon ihan yksin hiihtelemään: Herrar, 30 km/F masstart: 1) Eligius Tambornino, SUI, 1.08.20,0, 2) Curdin Perl, SUI, + 0,2, 3) Bill Demong, USA, + 0,3, 4) Valerio Leccardi, SUI, + 0,4, 5) Remo Fischer, SUI, + 0,5, 6) Mikko Kokslien, NOR, + 55,9.

x x x

FIS:n kalenterissa murtomaahiihdon kohdalla on enää pari riviä. Ruotsin Bruksvallarnassa hiihdetään perjantaina ja sunnuntaina. Norjassa silpastaan 95 kilsaa Venabusta Sjusjöeniin pertsalla ja sunnuntaina ovat vuorossa Rukan 46. talvikisat; 5/10 kilsaa mennään vapaalla tyylillä. Myös Venäjällä hiihdetään sunnuntaina, 60 kilometriä Petropavlovskista Kamchatskiin. Sen jälkeen kalenterissa on enää yksi Norjassa ja yksi Islannissa hiihdettävä kisa.

Ändthätshit!

maanantai 13. huhtikuuta 2009

Turkinympärikääntö

Eurosport näyttää tällä viikolla 45th Presidential Cycling Tour –kilpailun, eli luvassa on 8-etappinen Turkinympärikääntö. Selasin eilen illalla kisan osallistujalistaa, eikä tuo näyttänyt minun silmääni mitenkään mielenkiintoiselta. Ehkä tuota voisi matkailumainoksena katsella, jos on vaikka selostaja Selinillä jotain mielenkiintoista jutusteltavaa. Mutta sittenpäs silmiini tuikahtikin yllätys: Täällähän on suomalainen kilpailija mukana! Jee! Matti Helminen, Cycling Club Bourgas. No, kai sitä sitten pitää seurata, vaikka onkin vähän apea mieli sen päivällä tapahtuneen moottoripyöräonnettomuuden vuoksi. Siinä loukaantui ihmisiä vakavasti.

Turkissa ensimmäinen etappi ajettiin eilen ja se jäi tietty Paris-Roubaix’n vuoksi näyttämättä. Mutta tulokset olivat tulleet! Nonni… missäs… jaahas… DNF Matti Helminen (Fin) Cycling Club Bourgas. No voi voi, eipä tarvitsekaan suuresti paneutua tähän.

Seuraava mielenkiintoinen kisa on ensi sunnuntaina huurteisissa merkeissä poljettava Amstel Gold Race. Alustavien tietojen mukaan Jussi Veikkanen näyttäisi olevan mukana.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Ei saa huutaa korvaan!

Hei kaikki Latupartion ziljoonat lukijat. Jos olen ikinä missään neuvonut huutamaan kannustettavan korvaan, niin en ole tarkoittanut, että oikeesti! Ei saa mennä liian lähelle! Aivan järjettömällä tavalla käyttäytyi taas yleisö tänään Paris-Roubaix’n reitin varrella. Vaikka tv-kuvassa mittasuhteet aina vähän vääristyvätkin, niin turvatoimet pettivät tänään todella pahasti. Sen todistaa vakava onnettomuus, jossa moottoripyörä ajautui ihmisten päälle. Minulle jäivät sen tapahtuman kuvat päähän pyörimään ja koko kisa tuntui sen jälkeen vähän … surkealta. Katselin kyllä koko lähetyksen alusta loppuun, mutta ihan täpöillä en osannut enää kisasta nauttia. Tässä pari ”muistiinpanoa”:

* Päivän latukartassa kaikki 27 yleisöystävällistä murkulakiviosuutta (yhteensä 52,9 km) on merkitty hupaisuusasteen mukaan risteillä; hauskimpia viiden ristin rytkytyksiä on kolme.
* Puolilta päivin alkaneessa Cyclingnews.comin live-seurannassa kerrotaan, että Aarenbergin metsässä on liukasta, jopa yleisön kävellä. Minä kävelin mamman luo syömään karjalanpaistia ja ehdin juuri sopivasti kolmeksi takaisin kotiin kun Eurosportin suora lähetys alkoi.
* Sää näytti olevan ihan ok, mutta kisa lienee ihan tarpeeksi kova hyvälläkin kelillä. Heikommat joutuvat kuitenkin taas miettimään ammatinvalintakymysyksiä.
* Paljon oli kisassa kaatumisia. Noin 15 kilsaa ennen maalia kävi kärjessä olleesta kuuden miehen porukasta pötköllään yksi jos toinenkin. Turska Thor heistä viimeisenä takertui verkkoihin, lensi näyttävästi kuin kalakukko ja päästi Boonenin ja Pozzaton lopullisesti edelleen. Hänellä olisi ehkä ollut mahkuja saada Pozzato kiinni, mutta kun kaveriksi takaa-ajoon jäi vain kaksi väsynyttä belgialaista, oli Thorin tyydyttävä päihittämään nämä velodromin loppukirissä.
* Tom Boonen (kolmas kivi auringosta) on oikein sopiva voittaja. Itse asiassa viidestä kärkimiehestä kolme on belgialaisia, eli hehän polkivat mukavasti kohti kotia kun maalina oli lähellä Belgian rajaa sijaitseva Roubaix.
* Olisin tänäänkin kannustanut Hincapien Ykää (44.), mutta harmitti tallin typerä viestintä ennen skabaa: me nyt kaikki ajetaan silleen, et Ykä voittaa, kun se on niin mahottoman hyvä tyyppi, ” teammates are ready to sacrifice themselves…”. Kiasus, mitä tekstiä! Ja niin vain paukahtikin mieheltä gummi kun noin 70 kilsaa oli vielä matkaa maaliin. Sen jälkeen talli teki kyllä töitä saadakseen tämän takaisin hyviin asemiin, mutta mihin lie taas lössähti sekin homma. En tiiä kun en näistä mitään ymmärrä.
* Matti oli parhaana saxolaisena10. Näytti välillä tekevän kovasti töitä kuten tallikaverinsa Canccu Cancellarakin (49.)
* Beppu oli taas lähtölistalla, mutta sen jälkeen – ei jälkeäkään koko miehestä! Ei löydy tuloslistalta! Uskomatonta, mutta totta. Olen rollannut listan 105 nimeä ylhäältä alas ja alhaalta ylös, mutta nou Beppu. Ei taaskaan mitään todistetta siitä, että oli edes mukana 187 matkaan lähteneen ukon porukassa. Ihme huamu iski jälleen!

Klo 23:35/Täydelliset tulokset ovat tulleet ja sieltähän se Beppu löytyi DNF-listalta! Jee!

107th Paris-Roubaix – HIS, France, April 12, 2009

1 Tom Boonen (Bel) Quick Step 6.15.53
2 Filippo Pozzato (Ita) Katusha 0.47
3 Thor Hushovd (Nor) Cervelo TestTeam 1.17
4 Leif Hoste (Bel) Silence-Lotto
5 Johan Van Summeren (Bel) Silence-Lotto 1.22
6 Juan Antonio Flecha (Spa) Rabobank 2.14
7 Heinrich Haussler (Ger) Cervelo TestTeam 3.13
8 Sylvain Chavanel (Fra) Quick Step 3.15
9 Manuel Quinziato (Ita) Liquigas 5.00
10 Matti Breschel (Den) Team Saxo Bank 5.29

Tiikeri metsässä

Kerhokaverin kotihurraamossa on todennäköisesti käännetty tänä iltana (tai siis virallisesti eilen) kanava kolmoselle ja yritetään nähdä tiikeriä puilta. Ehkä on siellä jo aamusella varhain kynsisaksilla leikattu rairuoho; ensimmäiset ruohotupsut ja yllätysmuna lensivät parvekkeelta siinä puolilta päivin – vaikka sen piti olla putti.

Niin. US Mastersin ratkaisun hetket alkavat olla näkyvissä, kolmosen ansiosta. Tänään patikoidaan toiseksi viimestä kertaa ja huomenna nähdään Final Competitive Round. Kommentaattori Piltz lienee stuudiossa mies paikallaan. Selostaja Petteri Ahomaan omaa uurastusta lajin parissa ja piirissä on nähty Elixir-ohjelmassa, mutta siitä ei voi vetää mitään johtopäätöksiä miehen asiantuntemuksesta. Eikä myöskään siitä, etten minä jaksa pysytellä tuolla olkkarin puolella telkun ääressä. Olenpahan tässä kuitenkin niinkö kuulolla.

Kirjaankin tänne pari latupartioasiaa…

* Jomalan hiihtotunneli! Kuulostaa upealta. Affenanmaalla asiasta piti tehdä jo tässä viikolla päätös, mutta ei sitten tehtykään, ei suuntaan eikä toiseen. Raha-asioita jäätiin vielä fundeeraamaan, tunneliin kun uppoaisi sellaiset 4-5 miljoonaa euroa. En tiiä. Eikö siinä ole jo tarpeeksi, kun jengi seilaa päivästä toiseen umpitunnelissa Suomen ja Ruotsin väliä.

* Frank Luck oli yksi niitä saksalaisia ammumahiihtäjiä, joista tuli aina dobermanni mieleen. ”Jag dopades”, kertoo hän Keijolle. Valmentajan käskystä otettiin uran alkuaikoina Oral Turinabolia, tietämättä mitä se oli. Paitsi että se oli sitä vanhaa kunnon deedeeärrää. Ja hyvät pohjathan hän tuosta saikin kun MM-kultia tuli 11 kipaletta ja kaksi olkkareiden viestikultaa vielä päälle.

* Aikku oli pukeutunut hollolaisjuhlassa Tara Jarmonin trendimekkoon.

* Janne Ahonen on kansainvälisten dopingsääntöjen mukaisessa puolen vuoden karenssissa ja oikeutettu kilpailemaan vasta syyskuussa. Kumma kun ei vastaavanlaisista tapauksista ole kuulunut koskaan ennen mitään.

* ”Jeg planlegger frem til Sotsji i 2014. Da er jeg 40 år og har holdt på seriøst med dette siden jeg var 12 år. Da tror jeg det er over, kertoo Ole Einar Bjørndalen NRK:lle. ”Vi må nok ha noen småtroll”, haaveilee hän. Pikkupeikkoja... voi hellanlettas... pyssyt seljäs...

lauantai 11. huhtikuuta 2009

Baskit ja baskerit

Nyt on sitten sotkettu kuutisen päivää, yhteensä reilut 20 tuntia ja 805 kilometriä ympäri Euskal Autonomia Erkidegoa, eli Espanjan puoleista osaa baskikansan asuttamasta alueesta. Eiliseltä ”sade, tuuli ja kylmyys mun ystävii on” -etapilta suoriutui maaliin enää 86 kilpailijaa, joista 82 jaksoi tänään hiiopata takalistonsa satulaan kun tähteellä (Spede sanoi aina tähteellä) oli 24 kilometriä Zallasta Zallaan, kelloa vastaan.

Tilanne ennen viimeistä rypistystä oli se, että samaisen mittelön viime vuonna voittanut espanjalainen Alberto Contador oli 8 sekunnin johdossa ja lähti matkaan viimeisenä, mistä on tietenkin aina vähän etua kun kuulee edellään ajavien ajat. Oiskohan kukaan koskaan voinut siinä tilanteessa mitenkään rennosti vain poljeskella, saa siinä sotkea aika täpöillä kuitenkin.
Espanjalaiset polkivat kelloa vastaan parhaiten ja veivät kotiin myös kokonaiskisan parhaat palkinnot. Alberto Contador (Astana) oli oikein tyytyväinen kehitykseensä "time trialissa". Hän päihittikin Antonio Colomin (Katusha) 22 sekunnilla ja Samuel Sanchezin (Euskatel-Euskadi) 45:llä. Muita ei saman minuutin sisälle sopinut ja sama kolmikko sai osallistua myös kokonaiskisan baskeriseremonioihin. Kolmikon baskiudesta en tiedä, mutta hyvä kun tuo ainoa baskitalli nähtiin podiumilla.

Voittaja Contador kertoi pistävänsä nyt kännyn kiinni ja jättävänsä polkupyörän pölyyntymään. Seuraavan kerran hänet nähdään ”tositoimissa” vasta Ranskan ympäriajossa, vaikka Astana-talli kiertää tosissaan myös Italiaa - Lance Armstrongin kanssa. Contadorhan voitti Giron viime vuonna, mutta ei ilmeisesti sitten osallistu tämänvuotiseen kisaan, vaikka kyseessä on 100-vuotisjuhlakilpailu.

Tiku Schleck ajoi reippaana poikana kisan alusta loppuun ja oli lopulta 38. Hän oli yhdellä etapilla mukana ihan lupaavassa hatkassakin, mutta eihän tuosta sitten kuitenkaan mitään tullut. Taku joutui orastavan lentsun vuoksi jättämään kisan kesken ennen eilistä etappia.

x x x

Maantiepyöräilyn ”viidestä traditionaalisesta monumentista” on kaksi jo takana, Milan-San Remo ja Ronde van Vlaanderen. Huomenna on vuorossa Paris-Roubaix (Eurosport klo 15) ja sen jälkeen vielä Liège-Bastogne-Liège ja Giro di Lombardia.

keskiviikko 8. huhtikuuta 2009

Turskaa pukkaa

Eikö vain olekin taiteellisen hieno nimi belgialaisella pyöräilykilpailulla: Le Triptyque des Monts et Châteaux? Kuulostaakin ihan kevätklassikolta, sellaiselta Vivaldin säestyksellä poljettavalta, mutta on ilmeisesti liian heppoinen näyttäytymisen paikka huipputalleille. Niiden porukat (ne, jotka eivät kierrä baskeja) sotkevat tänään paljon ”insinöörimäisemmän” Gent-Wevelgemin Gentistä Wevelgemiin.

Gentissä pitäisi olla lähtöviivalla tuttu nelikko: Canccu, Matti, Ykä ja Beppu. Weikkaan, että tulevat maaliin edellä mainitussa järjestyksessä. Ykä Hincapie on tämän kisan kerran voittanutkin. Harvoin on saanut ihmissilmä moista ihmettä todistaa, eikä todistanut silloinkaan (2001); raoistansa sen jo tonttu näki, eli maalikamera siis. Tor Hushovdkin on kerran (2006) ehtinyt Wevelgemiin ekana ja oli vielä eilen nakkegragens kans kiikun kaakun, lähteäkö tänään mukaan. Perhe voitti.
Päivän reittikartassa on muonituspaikan osoittava merkki 111 kilsan kohilla, paikassa nimeltä Poperinge, eli suomeksi Pöperölä. Tässähän oppii väkisteen pelkiaa!

Live-seuranta herää kun noin 80 km on matkaa maaliin. Tuulee ja sataa. Ei siis syytä norkoilla pelotonissa aurinkoa ottamassa, joten 33 miestä pitkä hatka on jo aikaa sitten irronnut pääjoukosta ja mukana siinä ovat Matti ja Ykä! Canccu Cancellara luuraa jossain pääjoukossa, Beppusesta ei mitään tiatoo, liekö jäänyt pöperölle. Tai onko edes mukana. Matkaa maaliin on enää 60 kilsaa, mutta sinnitelkööt ressukat keljulassa; minä lähden koiraksen kanssa ulkoilemaan kun on niin upea sää!

Jaahas. Sen kun selkänsä kääntää, niin eikö vaan uiskentele sujuna paikalle joku uusi turskankutale ja voittaa. Tällä kertaa se oli Edvald Boasson Hagen, 21 v, Ykän tallista. Ykä itse tuli maaliin pienessä porukassa ja löytyy tulosliuskan riviltä 16., heti samassa sakissa polkeneen Matin takaa. Canccu onnistui paukauttamaan kuminsa puhki kuten edellisessä kisassaan Flanderissa. Hänellä onkin ensi sunnuntaina Paris-Roubaix’ssa oiva ”ei kahta ilman kolmatta” –tilaisuus käyttää purukumia hyödyllisesti. Canculle kuitenkin pari ryhtipistettä, kun viitsi ajaa kisan loppuun saakka. Beppua ei löydy tänäänkään tuloslistalta! Ihme huamu! Starters: 186, Abandons : 99, DNS: 2

PS. Baskeissa oli Alberto Contadorin vuoro näyttää tyylikkäältä.

Latupartio pulassa

Tulik’ näihin vähä liikaa pitoa?

Reipas latupartiolainen joutuu pahimpiin vierotusoireisiinsa etsimään jotain helpotusta ja lukeekin vaikka…

… mäkihypyn SM-kisojen tuloksia. Siis Ruotsin mäkihypyn. Jep. Jep. Järjestävä seura Friska Viljor :) on laatinut kerrassaan 18 osallistujaa pitkän tuloslistan, joten se ei pollaa rasita: Andreas Aren, Carl Nordin, Joakim Lehto… poikki!

… viestihiihtotuloksia Ranskan mestaruuskisoista, jossa relais-joukkueet koostetaan heidän mielestään varmaan ihan tavallisesti. Joukkueessa pitää nimittäin hiihtää ensin ”Cadet”, toisena ”Jeune”, kolmannella osuudella ”Junior” ja ankkurina ”Senior”. Viestin voitti Savoy ennen Vincent Vittozin ankkuroimaa Mont Blancia. Kolmanneksi tuli Savoyn kakkosjoukkue. Kovia hiihtämään ovat savoijilaiset.

… heimoveljien pääsiäistunnelmista: Veerpalu dopingu-süüdistusest: "Kui tipus oled, siis sellest ei pääse!"

… heimoselostaja Lembitu Kuuselle paljastetusta uutisesta: Kahekordne olümpiavõitja Kristina Šmigun-Vähi on otsustanud suusarajale tagasi tulla ja harjutab taas kaks korda päevas! Tämä tarina on tosi!

… naapurin Keijon kertomia faktoja suosikkibrittihiihtäjä Andrew Musgravesta: Han har också en mycket intressant förtid: Född i Dorset i Norge, bodde på Shetlandsöarna i fem år och i Anchorage, Alaska från 6-11 års ålder. Numera bor han i Insch i Aberdeenshire i Skottland… EI VOI OLLA Dorset i Norge! Ei ole pakko olla Norjassa syntynyt, että osaa hiihtää! Wikipedia kertoo, että Englannissa sijaitsevan ”alkuperäisen” Dorsetin mukaan on USA:ssa, Australiassa ja Canadassa oma Dorsettinsa. Mutta ei Norjassa. Keijo perkele…

… Suomen Urheiluliiton (SUL) liittovaltuuston kevätkokouksen keskeisiä päätösasioita. No ei sentään, mutta pomppasi sieltä liiton sivuilta silmille asia, josta pitää kerhokaveria muistuttaa: Kalevan Kisat järjestetään 31.7. -2.8. hänen kotikaupungissaan Espoossa, Leppävaaran stadionilla.

maanantai 6. huhtikuuta 2009

Jussi volttaa baskeissa

Tänään alkoi 49th Vuelta al País Vasco, eli baskimaata sotketaan ristiin rastiin lauantaihin saakka. Jussi Veikkanen on mukana, kuin myös Tiku ja Taku.
Veikkasen kisa näyttäisi näin maallikon silmään lähteneen vähän tahmeasti käyntiin kun eroa kärkeen on ensimmäisen etapin jälkeen jo yli viisi minuuttia. Mutta voihan sitä käydä niinkin, että hänen päiväkseen on sovittu joku muu. Ja kun kurkataan TWD Länkenin sivuille, niin siellähän Jussi jo vakuutteleekin ettei mitään syytä huoleen, nyt on saatu kone käyntiin. Andyn ja Fränkin tandem ehti hauskasti sijoille 61 ja 16.
Etapin voittaneella Luis León Sánchezilla oli muuten yhdessä podiumkuvassa hassu hattu (baskeri?). Vaikka on ehkä paras olla sanomatta sitä hassuksi baskien kuullen.

* Suomalaisisa maantiepyöräilijöitä on varmaan aika paljon, mutta että seuraisin täkäläisiä kisoja ja kisailijoita... Juu ei. Isoissa ProTour –talleissa polkevien Jussi Veikkasen ja Kjell Carlströmin lisäksi ulkomailla pyöräilee ainakin kolme nuorta heppua: Markku Alus (-89), Paavo Paajanen (-88) ja sekä tallikaverinsa Mika Nieminen (-83). Kaikki kolme asuvat Ranskassa ja pyöräilevät 1. divarin amatöörijoukkueessa tavoitteenaan ammattilaisura. Pistin heidän omat sivunsa linkkilistaan, jos vaikka tulisi joskus kurkisteltua kuulumisia. Oishan se ehkä hiukkasen järkevämpää kuin kaiken maailman Beppujen perässä laakkaaminen…

* Nakkegrage kuulostaa vitsikkäältä sanalta, mutta ei sitten enää samassa lauseessa Thor Hushovdin ja sykehusetin kanssa. Thor oli mukana Flanderin ympäriajon pahassa loppukirikolarissa, mutta sairaalassa varmuuden vuoksi laitettu niskatuki oli jutussa vain sivuroolissa. Se, että mies oli yleensä tarinaa kertomassa oli kypärän ansiota: ”Hjelmen var fullstendig knust og reddet meg”, kertoo hän. Hieno homma. Monacossa punkkaavat Hushovdithan saivat esikoisensa 23.3. ja VG:ssä oli juuri kilpailun alla juttua siitä, kuinka tuore isä on nyt duunireissullaan joutunut webbikameran kautta osallistumaan pienen Isabelin hoitoon. Eilinen duunipäivä meni papalta niittyvitukoille kun ”Sykkelsportens monument” jäi voittamatta. Mutta ensi sunnuntaina voi hän jo yrittää uudestaan, kun vuorossa on Paris-Roubaix. Olisi parasta pysyä siellä pystyssä, tai muuten voi pian mennä konalta hermo.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Matti kuudes!

Tänään ajetaan taas yksi “kaikista kaikkein”, eli 93rd Ronde van Vlaanderen - 260 kilsainen Flanderin ympäriajo Belgiassa. Eurosport näyttää kisan, joten harmi ettei suomalaisia ole mukana. Aloitin itse kisatunnelmaan virittäytymisen jo näin puolen päivän jälkeen, kun Cyclingnews.comin ”Live commentary by Bjorn Haake” alkaa syytää kirjallista silmänruokaa tänne telkkulähetystä malttamattomana odottavan latupartiolaisen koneelle.

Kannustettavien etsinnässä annoin pätkin hampain itselleni periksi: ykkössuosikkini on tällä kertaa jenkki, George Hincapie (Team Columbia-Highroad). Ykän urahan sivusi pitkään Lance Armstrongin loistokasta menestystä ja olen varmaan sata kertaa toistanut itseäni kirjoittamalla, kuinka Ykä hinasi vuosikaudet Lancea ympäri Ranskaa, kaikkiaan seitsemään tuurivoittoon vuosina 1999 - 2005. Nyt 35-vuotias Hincapie on eri tallissa. Tarinat kuitenkin kertovat, ettei mies ole tapojaan muuttanut, vaan avuliaana aatuna jelppii edelleen muita kavereita voittoon. Voittaisi nyt kerrankin itse!

Muut suosikkini ovat tietenkin Fumiyuki Beppu Skil Shimano-tallista sekä kaksi Saxo Bankin puolesta polkevaa, sveitisiläinen Fabian Cancellara ja tanskalainen Matti (Breschel). Kisaweikkaan issessein, että kannustettavani tulevat tänään maaliin järjestyksessä Ykä, Canccu, Matti ja Beppu. Varsinaista menestystään en käy arvailemaan.

Yksi kisan erikoispiirteistä on paikallisen teeveehoon muinoin rakentamat pitkät ja kapeat mukulakivitiet. Joku pirullinen pelkialaanen sitten aikoinaan keksi, että olisipa metkaa sivusta katsella, kun pyöräilijät pistelevät menemään kilpaa tällaisten liukkaiden ja epätasaisten murkuloiden päällä. Siinä sitä olisi niin reipasta rytinää ja tytinää perhekalleuksien paikkeilla, että senhän on pakko olla yleisön mielestä hauskaa. Saavat oikein vatsaansa pidelleen nauraa kärsiville ressukoille. Mukulakivipätkiä on Flanderin ympäriajossa yhteensä 27 kilometriä – eikä vain tasaisilla, vaan erittäin jyrkissä nousuissa. Päivän koitoshan ei ole mikään tasamaan pyöräretki. Nousuja (hellingen) on 16 ja jokaisella niistä on tietenkin oma nimi, jonka kaikki alan ihmiset tuntuvat tietävän; että siinä ja siinä nousussa vuonna sejase karkasi sejase… Ja nyt telkun ääreen.

x x x

”Muistan elävästi, kuinka vuonna 2009 sveitsiläiseltä Fabian Cancellaralta menivät ketjut poikki Koppenbergin nousussa. Ensin hän tyrkkäsi pyöränsä tien sivuun, mutta nosti sen sitten olalleen ja läksi kiipeämään jyrkkää mäkeä jalan. Sitten hän kuitenkin kääntyi, ajoi mäkeä vähän takaisin alaspäin, nappasi katkenneen ketjun maasta ja kietoi sen kaulalleen…”. Ensimmäinen suosikki oli jo poissa pelistä ja vasta puoli tuntia oli ehtinyt kulua kolmetuntisesta suorasta lähetyksestä.

Hincapie pääsee yleensä ”vanhoilla lusikoilla” kuviin ja niin tälläkin kertaa. En kuitenkaan ehtinyt oikein tarkkailemaan tallinsa aivoituksia kun tuli ”nuorisoa” kylään. Ykkössuosikkini olikin lopputuloksissa vasta 34., mutta kuitenkin seitsemänneksi tulleen kaverinsa jälkeen tallin toiseksi paras. Ettei vaan olisi taas ajanut jonkun toisen puolesta. Beppua en nähnyt kertaakaan eikä häntä löydy koko 116 miehen pituisesta tulosluettelostakaan. Oisko lintsannut? Nurkkaan häpeämään!

Suosikeistani paras olikin tänään Matti! Kuudes! Jee! Kympin sakissa! Ykkössijahan ratkesi hyvissä ajoin ja voittaja - sama mies kuin viime vuonna - ehti tuuletella maalissa minuutin verran ennen pääjoukon saapumista. Loppukiritaistelussa muista pallipaikoista kaatui miestä kuin meren mutaa. Onneksi Matti pysyi pystyssä, vaikkei podiumille saakka yltänytkään. Suosikeista siis Matti ja Ykä tsemppasivat, mutta Canccu ja Beppu pettivät! Tää muistetaan!

Stijn Devolder (QSI) heeft voor de tweede opeenvolgende keer de Ronde van Vlaanderen gewonnen. De Duitser Heinrich Haussler won de sprint voor de tweede plaats voor Philippe Gilbert.

Tiku ja Taku töissä

Schleckin veljesten tandem haukkasi eilen reilut 190 kilometriä kumpuilevaa baskimaantietä, Miguel Indurainin nimeä kantavassa GP-kisassa Espanjassa. Ryhdyin illan korvalla kurkkimaan tuloksia ja surffaillessani törmäsinkin minulle ennestään tuntemattoman Biciciclismo –saitin live-seurantaan. Mahtavaa! Kisa edelleen käynnissä (klo 18:30) ja loppuhuipennus kohtsillään!

… Jaahas. On vähän tunnelma matossa. Andy Schleck oli vielä 10 kilsaa ennen maalia johdossa, mutta ei sitten kuitenkaan voittanut. Ehkä Tikun oli tarkoituskin auttaa tallikaverinsa Alexander Kolobnev kisan kakkoseksi. Lopputuloksissa Tiku ja Taku olivat jossain kolmenkympin kieppeillä. Meikäläisen mielessä kisan todellinen voittaja oli kuitenkin live-seurannassa käytetty Google-translation, joka ilmeisesti jonkun paikallisen kaksisormi-Pedron naputellessa (hiukka harvakseltaan) tapahtumain käänteitä läppärillään espanjaksi taikoi kielen enkuksi aivan salamana! Hauskin käännös oli peloton - platoon.

* On pientä lehdenlärvää jo innokkaimmissa puissa ja voikukkiakin… Ranskassa siis. Katselin kuvia perjantaisista Route Adélie de Vitré –kilpailuista. Kuvittelin, että tuolla on ollut varmasti oikein kuraista, kylmää ja kurjaa kun vain 77 kilpailijaa pääsi maaliin ja 34 keskeytti. Eikä mitä! Ehkä nuo keskeyttäneet kaarsivatkin vain vaivihkaa jonnekin reitin varrella sijaitsevan pikkukylän terassille, naatiskelemaan hienosta kevätsäästä.

* Tänään sunnuntaina ajetaan taas yksi “kaikista kaikkein”, eli 93rd Ronde van Vlaanderen - 260 kilsainen Flanderin ympäriajo Belgiassa. Eurosport näyttää kisasta kolmetuntisen ”pätkän”. Harmi ettei suomalaisia ole mukana.

perjantai 3. huhtikuuta 2009

Ylläksen yllärit

Ylläksellä on laskettu alppilajien Suomen mestaruuksista. Yllärit eivät onnistuneet vielä hivuttautumaan pronssipallia korkeammalle, mutta minusta se on hienoa, että esmes miesten pujottelussa ja suurpujottelussa pronssimmitalistit ovat vasta 17-vuotiaita heppuja. Sieltä sitä tullaan, vaikka kuinka pessimistijollailijat urputtavat, että eikö meillä ole tämän enempää aikuisia.

Pujottelu: Tanja Poutiainen, Sanni Leinonen, Sara Partanen
Suurpujottelu: Tanja Poutiainen, Tii-Maria Romar, Sara Partanen
Super-G: Tanja Poutiainen, Tii-Maria Romar, Kristiina Rove
Syöksy: ?
Superyhdistetty: Sanni Leinonen, Tii-Maria Romar, Sara Partanen

Pujottelu: Jukka Leino, Petteri Kantola, Arttu Harju
Suurpujottelu: Marcus Sandell, Jukka Leino, Samu Torsti
Super-G: Jukka Leino, Jouni Pellinen, Marcus Sandell
Syöksy: Andreas Romar, Samu Torsti, Vicktor Malmström
Superyhdistetty: Jukka Leino, Petteri Kantola, Niko Harmanen

Miehet ratkaisivat syöksylaskussa paremmuutensa 27.3. Ruotsin SM-kisoissa Åressa, jossa Andreas Romar oli hienosti kisan kolmas Hans Olssonin ja Niklas Rainerin jälkeen. Torsti oli 30. ja Malmström 38. Naisten kisassa ei ollut suomalaisedustusta, enkä löytänyt naistemme SM-syöksytuloksia muualtakaan.

Minusta nämä alppilajien SM-kisat pitäisi televisioida siinä kuin murtsikatkin. Olisi kiva nähdä, millaista porukkaa näiden meidän kansainvälisestikin tunnettujen tyyppiemme ”varjossa” tekee duunia huipulle päästäkseen. En tiedä, koetaanko televisiointia enää nykyaikana mitenkään erityisesti arvostuksen osoituksena, mutta minusta se, että ei televisioida tuntuu jotenkin arvostuksen puutteelta. Aika vauhdikkaan ja mielenkiintoisen ohjelman olisi voinut Ylläkseltäkin saada aikaiseksi.
Ja nythän käy tietennii niin, että sellainen valtavan mielenkiintoinen ohjelma onkin tehty ja minä sitä katsoessani nukahdan.

torstai 2. huhtikuuta 2009

Latupartio haahuilee siellä täällä

Sveitsiläisen murtomaahiihdon nousu on tietenkin norjalaisten ansiota. Tai yksi turska riittää, kunhan se on Aukland (Anders -72, Jörgen -75, Fredrik -78). Heistä Fredrik on ollut joutilain lähtemään käkikellomaan hiihtotaitoa parantamaan ja hyvää työtähän hän on siellä tehnytkin, saanut vuodessa aika paljon aikaan. Reto Burgermeisterin (ainoa, jonka ennestään muistan) ei tarvitse enää yksin heiluttaa punavalkoista ristilippua. Dario Cologna voitti tuurdöskiin ja maailmancupin ja tuloslistoille on noussut muitakin uusia nimiä, kuten Toni Livers ja Curdin Perl.
Fredrik on juuri allekirjoittanut uuden, vuoden mittaisen kontrahdin sveitsiläisten kanssa, vaikka tarjouksia oli tullut muualtakin. Hän kuulemma tykkää työskennellä lahjakkuuksien kanssa. Kukapa ei... Ehkä männäkauden meriiteillä Sveitsistä irtoaa nyt jättiläiskisain alla vielä reilummin juustoa fondy-pataan.

Tämän Curdin Perlin olen ajatellut ottaa tarkkikselle. Hän on ollut etenkin loppukaudesta hyvin esillä ja edustaa Bernin kantonissa sijaitsevaa Bernina Pontresina hiihtoseuraa. Vaikka meillä nykyään onkin koira eri kantonista kotoisin, niin kyllä berniläinenkin kelpaa. Ilmeisesti nämä sveitsiläiset ja keski-eurooppalaiset hiihtourheilijat ovat kaikki vähintään Zeitmilitärejä, että saavat jostain jotain palkkaa harjoitellessaan. Curdinilla on kuitenkin haaveissa toinenkin Z-ammatti, hän opiskelee Zimmermanniksi, eli puusepäksi - ei Bob Dylaniksi. Curdin näyttää kauden mittaan kirjoitelleen sivuillaan ihan ahkerasti, joten siinäpä meikäläisellekin mukava paikka notkistella kielitaitoaan.

Kanada!

Myös Kanadassa luotetaan norjalaiseen hiihtovalmennukseen. Inge Bråten näyttää tehneen olkkareiden yli kestävän valmentajasopimuksen kanukkien kanssa. Bråtenhan valmensi vielä männäkauden alussa Ruotsissa, jossa media väitti miehen saaneen potkut. Ingen potkut, erosin itse kertoo Inge. ” En jätteutmaning”, kuvailee hän tulevaa duuniaan ja on varmasti oikeassa.

Kanada on tähtäimessä myös Philp Boitilla. Kyllä! Sama mies! Suomessa hiihtämään opetellut ja Naganossa Björn Dählin voitonjuhlia iloisella tavalla viivästyttänyt kenialainen (37 v) aikoo hiihtää kilpaa Vancouverin olympialaisissa. ”I spent a lot of time lying in the snow, freezing cold. I was in a lot of pain and I remember thinking if this goes on forever I might quit skiing”, kertoo hän hiihtouransa alkuajoista jossain täällä (s. 57 Olympic Review -digilehdessä).

Keijo tietää

Mie ennen aina vahtasin ja raportoin, mitä skidsport.comin Håkan kirjotteli, mutta Håkan taisi myydä saittinsa jollekin alan lehdelle (Glid) eikä tuolla sen jälkeen ole enää ollut yhtä mielenkiintoista (asiastaan innostunutta) tekstiä kuin ennen. Muutaman kerran sivuilla on kronikoinut nuorehko ”kille” Joakim Engström. Yllätyksekseni on hänkin ottanut britti Andrew Musgraven omalle tarkkikselleen, vaikkei oikein tiedä miksi. Ehkä mie kuitennii merkkaan tämän Engströmin omalle ”reipas reportteri” –listalleni.

Olenkin jo mainostanut toista ruotsalaista sivua Längd.se, jossa kirjoittelee enimmäkseen Kjell Erik Kristiansen. Tämä ”lähde” olkoon vastedes Keijo, kun en jaksa koko litaniaa mainita. En kuitenkaan anna periksi periaatteesta, että mainita pitää. Vaikka kuinka olisi Latupartiolla vain yksi kirjoittaja ja yksi lukija, niin tasoa on pidettävä yllä! Kekehän olisi vielä lyhyempi ja loogisempikin, mutta Keijo sopii paremmin Määttäkerhon ”50 km P, väliaikalähdöllä” –tyyliin.

Meillä on Keijon kanssa sama huoli: missä ovat ruotsalaiset hiihtäjät kun eivät ainakaan omissa SM-kisoissaan näyttäydy naapurimaiden hiihtäjien tapaan? Keijo pelkää, ettei jälkikasvua ole ja minä taas sitä, että ne vaan swedupetterit jossain lymyilevät (eli ruotsalaiseen sunnuntailapsityyliin kirmailevat kimmeltävillä hangilla, punaposkisina ja iloisesti nauraen) ja iskevät porukalla kun vähiten osaamme sitä odottaa.

Ruotsista kuuluu myös iloisia uutisia. Sörsselsson saa istua! Juu. Hänelle tehty selkäleikkaus tehtiinkin jotenkin eri tavalla kuin alun perin piti ja näin miehen ei tarvitsekaan seistä/maata neljää viikkoa yhtä soittoa. Saapi välistä istua hän myös!

“More than eighty entries in the FIS calendar for this season”, yrittää FIS lohduttaa…

Tähän ei eläin pysty

Vaikeeta on mennä näistä median tuotoksista nykyään äkkiseltään sanomaan, että ovatko aprillipiloja vai eivät. Varmasti monta ihan vilpitöntä ja tahattoman koomista uutista meni meikäläiseltä taas eilen huhtikuun ensimmäisen päivän piikkiin. Ja sitten kävi toistepäin!

Cyclingnews.comin sivuille oli tullut uutinen, jossa kerrottiin Lance Armstrongin kolarin jälkeisestä solisluuleikkauksesta ja siinä oli mukana oikein röntgenkuvakin. Olin nähnyt saman kuvan ja sitä koskevan uutisen vajaa viikko sitten VG netissä ja ajattelin, että luenkin sen tästä kätsymmin enkuksi, jos vaikka missasin norjaksi jotain ”hirmu tärkeää”.

Juttu oli pitkä ja luettuani sen sanasta sanaan ajattelin, että voi hyvänen aika sentään - tähän ei eläin pysty! Lance Armstrongilta on solisluuleikkauksen yhteydessä otettu kummastakin solisluusta kahden sentin pätkä pois, jotta hänen hartiansa eivät olisi enää niin leveät. Tällaisella operaatiolla mahdollisuudet pärjätä aika-ajossa paranevat huomattavasti. Liian leveät hartiat ovat aina olleet Lancen suurin heikkous; pyörää ja ajopukua on kyllä onnistuttu huipputeknologian avulla kehittämään, mutta minkäs teet, kun äijällä on huomattavasti leveämpi rintavarustus kuin kilpakumppaneilla. Niin että kun jouduttiin niitä solisluita korjailemaan ja siitä toipumisen vuoksi makoilemaan kesken tärkeää harjoituskautta, niin kannattihan se tehdä samaan syssyyn sitten tämä operaatio, kertoilee Lancen ”spokesman”.

"The surgeons took two centimetres off of both collarbones and then screwed the bones back together," he added. "With the titanium plates holding the bones in place, Lance is already cleared to get back on the trainer. He was so eager to find out how much more aerodynamic he is that we flew straight away to San Diego to do some tests in the wind tunnel. And boy, oh boy, all I can say is watch out!"

Tähän juttu päättyi ja minä olin ihan masentunut. Pitäiskö unohtaa koko maantiepyöräily. Eihän kukaan tervejärkinen voi hyväksyä tai vielä pahempaa tykätä lajista, jossa on mukana tällaiseen alentuvia ihmisiä. Lancestä en ole koskaan tykännyt, mutta en olen inhonnutkaan enkä ottanut kantaa siihen, onko doupannut vai ei. Mistäs minä sen tiedän. Mutta että tällaista… Olin juuri lähdössä laahustamaan keittiöön, kertomaan uutista Norja-Suomi -futismatsia vahtaaville Anterolle ja Eukille, kun silmiin pisti otsikko, jonka alla oli tämän lisäksi muitakin uutisia: Special Edition Cycling News - Édition Avril Imbécile!

tiistai 31. maaliskuuta 2009

Taas uusi kisamaskotti

“He’s huge, brown and furry, and has an air-conditioning system implanted in his head. “ Mikä se on?

Se ei ole ranskalainen seiväshyppääjä Romain Mesnil, joka päätti hankkia itselleen uuden sponsorin juoksemalla alasti seipääns kans ympäri Pariisia. Eeeii… vaikka mieluummin olisin katsellut sellaista kuin tällaista Berlino the Bearia, joka on siis elokuisten yleisurheilun MM-kisojen kisamaskotti. ”Miksi sinulla on noin suuri pää?”, tältä kysytään. ”No siksi, että ropellit lyö ikävästi korville jos tuuletin ei mahdu pään sisällä kunnolla kääntymään!”, vastaa hän.

Ilmastointi on oikeesti hyvä asia, pysyy maskotti kesähelteellä tolkuissaan. Vähän rupesivat hymyilyttämään nuo Kontiolahden nallemaskotit, jotka käsi kädessä kulkivat palkintojenjakoon palkittavien edellä ja kääntyivät sitten yhtäkkiä kulkemaan aivan eri suuntaan kuin muut. Kuvittelin heti, kuinka tuo kaksikko jatkaa tepsutteluaan ja kuinka heidät sitten joskus alkuviikosta haetaan metsästä pois ammumahiihtäjiä häiritsemästä. Ehkä joku jossain vaiheessa katsoo parhaaksi pysäyttää myös Mesnilin - mutta ei mitään kiirettä.

* Ruotsin yleisurheiluliiton hallitus on päättänyt, että Finnkampen järjestetään vuonna 2013 Tukholman stadionilla, jossa viimeksi on finnkamppailtu vuonna 1997. Paitsi, että se on kivaa, niin halutaan tällä tavalla pitää keskeinen arena myös yleisurheilukäytössä. Sitä ennen kamppaillaan 2009 ja 2011 Göteborgissa ja 2010 ja 2012 Helsingissä.

maanantai 30. maaliskuuta 2009

Latupartio jaksaa vatkaa ja jatkaa matkaa

Kummallista kun kirjoituttaa koko ajan niin kovasti. Pukkaisikin jotain hyödyllistä, vaan kun ei - latupartiona verkoissa peuhaan päivät pitkät. No, en nyt sentään. Aika paljon olen saanut kaikkea muutakin aikaiseksi. Hiihtohan alkaa olla silleen pulkassa, ettei siitä enää riitä rivintäytteeksi. Ja pitkillä "kirjallisilla" pyöräretkillä en viitsi kerhokaveria uuvuttaa, ettei hänen orastava kiinnostuksensa lajiin het alkuunsa tyssäisi tietotulvaan. Onneksi kohta alkaa yleismurheilu.

Tässä taas pientä pätkää sieltä sun täältä:

* Ärsytti eilen kun miesten viiskytäseltä jäivät pois kaikki maajoukkuemiehet – paitsi ammumahiihdon maajoukkueen. Ehkä Puurusen tapa rojauttaa aamupalaksi kourallinen buranaa ei ole kovin viisas sekään, mutta silti.
* Norjassa 19-20 –vuotiaiden NM-kisoissa on vapaan sprintin voittanut Thomas Northug – vaikka pääsi aika-ajoista viimeisenä jatkoon. Kuulostaa tutulta, nimi ja tyyli.
* Ruotsin mestari 50 km väliaikalähtöpertsalla on Mats Larsson, jolle muut mitalistit, eli Jesper Modin ja Oskar Svärd hävisivät yli neljä minuuttia. Pumppu jäi niukasti neljänneksi ja viidenneksi lykki Tiio Söderhielm, jonka tyttöystävä on Charlotte Kalla, joka voitti naisten 30 kilsaa ennen kahta Annaa, Olsson & Haag.
* Eesti meistrivõistlustel sai 50 km ühisstardist vabatehnikasõidus ülivõimsa esikoha Aivar Rehemaa, kes edestas Jaak Maed minuti ja 52,9 sekundiga. Kolmas oli Priit Naruskit. Andrus Veerpalu leppis seitsmenda kohaga.
* Peku ja Ville treffasivak kadull. - Jaaha, onk snuull ny frou föleisäs, Peku kysys ilosest, vai erhetynk mnää niingo sillo viimeksikki?
* Magnus Moan voitti yhdistetyn Norjan mestaruuden lauantaina (gundersen) ja Petter Tande sunnuntaina (fellesstart).
* Mitähän tästä olisi ajateltava? Kutsu "hemohes pure pain classic 2009" -kisaan aukeaa myös suoraan linkistä Mathias Fredrikssonin sivuilta.
* ”Sjukvården är fantastisk”, kehuu Sörsselsson, kertoilee selkäleikkauksestaan ja päättää juttunsa kiitoksiin: ”Stort tack också till SOK, Sveriges Olympiska kommitté, som fixade blixtoperation utan någon väntetid.” Siitäpä on syytäkin kiitellä. Olisiko kansankoti kauankin pitänyt hiihtäjää tuskissaan, sitä tarina ei kerro.
* Virpin päiväkirjasta 26.3.: ”…ilmeisesti oma vastustuskyky on laskenut niin alas, että taudinkantajan tavatessani sairastun häneltä saamaani tautiin ennen häntä...” Virpi kertoo, että kausi on ohi, eli hän ei sitten enää kisaile aurinkoisilla kevätladuilla sen koommin pohjoisessa kuin korkeallakaan.
* Tsekit ovat järkänneet omat mestaruusskabansa paikassa nimeltä Horni Misecky. Tulosraportit antavat odottaa itseään, mutta kai siellä hiihdettykin on.

Turskaparvessa uidaan selkää

Norjan hiihtomaajoukkue on ensi kaudella paljon entistä pienempi. Vain 21 turskaa mahtuu parveen, josta löytyy kokemusta ja –mattomuutta. Siellä nyt tämän takia on huudettu, riehuttu ja hätäpäissä uitu välillä selkää. Paitsi eivät tietenkään ne, jotka ovat mukana joukkueessa ja matkalla kohti jättiläiskisoja:

Naiset: Astrid Uhrenholdt Jacobsen, Therese Johaug, Marit Bjørgen, Kristin Størmer Steira, Celine Brun-Lie ja Marthe Kristoffersen
Janutset: Tore Ruud Hofstad, Odd-Bjørn Hjelmeset, Eldar Rønning, Martin Johnsrud Sundby, Petter Northug jr., Simen Østensen, Morten Eilifsen ja Tord Asle Gjerdalen
Sprintterit: John Kristian Dahl, Tor Arne Hetland, Ola Vigen Hattestad, Johan Kjølstad, Øystein Pettersen, Børre Næss ja Anders Gløersen

sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Beppu siellä - Beppu täällä

Skil Shimano –tallilla menee lujaa. Kilpailukutsuja tunkee ovista ja ikkunoista ja ilmeisesti siltä alkavat kohta kuskit loppua kesken. Sen suuntaista voisi päätellä eilisistä lähtölistoista. Mukavan nimensä perusteella kerhon tarkkistarakalle väkisin istutettu Fumiyuki Beppu näytti olevan mukana kahdessa kilpailussa yhtä aikaa, ainakin melkein. Mies pyöräili kilpaa Länsi-Flanderissa Belgiassa, mutta oli nimetty tallin reservimieheksi myös Ranskassa ajettavaan kisaan. Ehkä tallin pomolle tuli kuponkeja täytellessä tarkkispoikamme nimi ensimmäisenä mieleen. Ei kait hällä oikeasti ollut aikomustakaan hilata Beppuaan paikasta toiseen.

Fumiyuki oli eilen 54. ja hävisi vaivaiset 10 minuuttia voittajalle. Siinä Ranskassa ajettavassa kisassa puolestaan ovat mukana myös Schleckin veljekset Tiku ja Taku, joiden tallikaveri Jens Voigt on voittanut samaisen kisan jo neljästi ja hakee viidettä voittoaan. Kisa on kaksipäiväinen, eli ratkeaa tänään. Jens on sijalla 16., veljekset 34. ja 85. Hyvin menee näillä meikäläisen kannustettavilla. Ehkä he ovat tänään vielä parempia kuin eilen.

Luulisi, että Beppu olisi tänään lepovuorossa kun eilen pisteli reilusti yli viisi tuntia polkien, mutta ei sen satulatonta sunnuntaita ole näillä ammattilaisilla tiedossa ennenkö joskus syssymmällä. Tänään ajetaan pyörillä kilpaa varmaan sadalla paikkakunnalla, ihan vaan tuossa Ranskan ja Beneluxin pikkunyppyläisillä rajatasaisilla. Ja aivan klassikoista klassikoimpia kisoja kaikki, tuuuuhansia vuosia ajettu... Kun sopiva kisa löytyi vajaan sadan kilsan päässä eilisestä, niin pelkialaasilla on ilo nähdä japanialainen Beppu satulassa keikkumassa myös tänään. Mies on päivän kisassa tallinsa nimilistalla ensimmäinen, joten odotamma häneltä vahvaa panosta.

x x x

Team Saxo Bankin Jens Voigt otti kuin ottikin Ranskassa viidennen kriteriumvoittonsa ja talli oli kisan paras talli, joten kait ne Tiku ja Takukin hommansa hoitivat. Beppu ei ollut Belgiassa kympin sakissa. Voittoon ajoi kuiteskin Jussi Veikkasen tallikaveri. Piinallisen tarkat tulokset tulevat kummastakin kisasta varmaan ihan pian, mutta me käännämme jo katseemme ettepäin! Ensi viikonloppuna ajetaan taas ankarasti, tässä pari poimintaa kisakalenterista:

pe 3.4. Route Adélie de Vitré, Ranska
la 4.4. Gran Premio Miguel Indurain, Espanja
su 5.4. Ronde van Vlaanderen, Belgia
- Flanderin ympäriajo on ensi viikonlopun kaikista kaikkein pyöräilytapahtuma ja siitä tulee Eurosportilta kolmetuntinen lähetys

Ihan jännää, mutta...

Miesten viesti meni Kattilakosken odotetusta mestaruudesta huolimatta ihan jännäksi.

On kuitenkin ihan pakko tunnustaa ensteks, että nukuin soffalla aikasen pitkän pätkän, kisan alkupuolella! Valittelin naisten kisalähetyksen jälkeen suureen ääneen, ettei hopeasompapupinaa ollut ollenkaan ja kun sitä sitten miesten kisalähetyksessä alkoi tuutista tulla kuin tilauksesta, niin nukahdin siihen paikkaan... Auts. Ylen valistunutta yleisöä. Höpsähtelin kyllä välillä hereillekin ja luultavasti kuulin enemmän kuin näin.

Lopputohinoiden aikoihin olinkin jo ihan melkein tolkuissani. Jännitin ensin pikahiihtäjä Kusti Kittilän kanssa pronssin kohtaloa ja sitten Tero Similän kanssa räkä poskella hopiaa. Paavo Puurusen hopeahiihto oli aseistariisuva suoritus, vaikka olisin kyllä toivonut mitalia kaikille neljälle. Ja vielä vaikka jonkun katajaisen lätkän sinnikkäälle Olli Ohtoselle, joka vuodesta toiseen jaksaa yrittää. Ärsytti, kun kaikki maajoukkuehemmot jäivät pois kisasta.

MIESTEN 50 KM (V)
1. Teemu Kattilakoski 1.59.27,8
2. Paavo Puurunen + 54,4
3. Tero Similä + 1.28,6
4. Kusti Kittilä + 1.37,4
5. Olli Ohtonen + 2.04,6
6. Teemu Härkönen + 2.57,0
7. Johannes Kohonen + 3.03,3
8. Kari Varis + 3.12,8

Roposten ylivoimaa!


Riitta-Liisa Roposelle ei tänään voinut kukaan mitään. Ritu on vapaalla kaikista kaikkein. Otsikon monikko tulee aviosiippansa panoksesta kun on sekä Ritun, että kakkoseksi hiihtäneen Riikka Sarasojan valmentaja. Luulin eilen kuulleeni, ettei Riikka tänään hiihdä, mutta vaikkuko se vinkui vai mikä sen sotki. Riikalle kuitenkin eilistä viestikultaa ja perjantaista parisprinttipronssia täydentämään kaunis hopea. Pirjo Murasen pronssi tuli taistellen kun käväisi väliajoissa neljäntenä ammumahiihtäjä Anita Hakalan takana. Hakala lähti kisaan numerolla 7 ja sai jännittää pronssin kohtaloa kisaa johtavan valtaistuimella hyvän aikaa. Pike oli kuitenkin loppupään lähtijänä hyvissä asemissa ja jaksoi tehdä duunia loppuun saakka. "Kirkas pronssi" oli siitä palkintona.

Ritu kertoi haastattelussa, että kun oli Piken ohitettuaan tullut siihen Riikan kohille, niin ajatteli jäädä vähän hiihtelemään. Vähän se siltä näyttikin, että kuulumisia siinä vaihdetaan ja nautitaan sunnuntaipäivästä, vaikkei se ihan niin aurinkoisen kaunis olekaan kuin eilinen. Suksi oli kuitenkin Ritulla niin hyvä, että oli sitten lähdettävä hiihtämään omaan tahtiin. Sääli jättää käyttämättä niin mahtava menopeli. Vaan kyllä täytyy olla vähän "vikaa" hiihtäjässäkin, niin valtavan suurella aikaerolla tuli voitto tänään, että se olisi kestänyt hyvin niin Aikut kuin Virpitkin.
Hopeasompaosasto puuttui!
Ihan tyhmää aloittaa lähetys vasta siinä vaiheessa, kun viimeiset hiihtäjät lähtevät matkaan. Meiltä kerholaisilta jäi hopeasompaosasto kokonaan näkemättä ja kuulematta. SM-kisoissa se olisi niin tärkeää! Nuorille ja aloitteleville urheilijoille olisi kiva päästä telkkariin hiihtämään. Ja mistä me kerholaiset muuten löydetään uusia suosikkeja! Siis edes melkein livenä, eikä paperinmakuisina tilastoina. Ehkä Ylessä ei pidetä katsojien innostusta ja kiinnostusta tärkeänä asiana? Ehkä siellä kuvitellaan, ettei ainakaan just tämä kiinnosta. Hailaitsia pitää olla...
Selostajakaksikolla, ja etenkin Punkkisella tuntuisi kyllä olevan tietoa melkein kuin Bupilla aikoinaan, mutta kun ei anneta enää pupista. Perkele.

Pyhäpäivän pekulaatiot

Paha on pekuloora kun ei tiedä ketkä tänään hiihtävät ja ketkä ketkuilevat. Ainakin Musti, Aikku ja Riikka ilmoittivat jättävänsä sunnuntain koitoksen kokematta. ”Musti ei lähde huomenna. Säästytään herranjestailulta maailman kärjen kaukaisuudesta”, tekstaili kerhokaveri eilen. Uusia lähtölistoja ei ole kaikelle kansalle julkaistu. Toivottavasti edes Pike ja Ritu ovat ihailtavinamme. Eiköhän kulta maistu kummallekin.

Juha Lallukka väitti viestisuoritustaan luokattomaksi hiihdoksi ja oli jättämässä viiskytäsen väliin, vaikka ankkureista nopeimmin hiihtelikin - hankia hiljakseen. Ehkä hän tsyykkaa Kattilakoskea? Vaan onko Teemulla edes nälkää kun nyt vihdoin tuli se mitali isoista kisoista? Matti Heikkiseltä (kuvassa Salppurilla 2005) ei kukaan kysynyt mitään, joten hän saattaa olla tänään mukana kun ei ollut tilaisuudessa sanoa telkussa ei. Hiihtomaratoonari Kari Varis hiihteli viestissä suht hiljakseen. Mahtoiko säästellä voimiaan? Karpaaseja ei ole lähtölistoilla eikä edes Hietamäen Karria, joka ei tietty vapaalla viitti vaivautua. Toisaalta, vapaallahan on tyyli vapaa, joten kait sinne vois järkätä pientä laduntynkää niille, jotka valitsevat pertsan.

Naapurissa nauretaan

* Norjassa nauravat ainakin Therese Johaug ja Frode Andresen. Johaug on nyt Norjan mestari 30 kilsan vapaalla voitettuaan Aikun aamupalan ryysislähdöllä käydyssä kisassa. Miesten viiskymppisen ryysiksen päätteeksi ammumahiihtäjä Andresen noukki kultaa Anders Auklandin lapaselta. Eikä ole puutetta turskilla sileen vapaan suksijoista, sillä 99 miestä jaksoi maaliin saakka.

* Langrenn.comin pikkuveikka Ruotsista, langd.se, seuraa valppaana myös naapureiden hiihtotapahtumia. Reipas reportterinsa Kjell Erik Kristiansen ymmärtää ilmeisesti vähän suomea – tai ainakin luulee ymmärtävänsä, siinä kuin meikäläinen esmes notkistelee norjallaan. Tässä ote jutusta Norjan ja Suomen mestaruuskisoista, perjantain parisprinteistä: ”Bronset vann Vantaan Hiihtoseura från Helsingfors med VM-trean Matti Heikkinen och Niklas Colliander, som spurtslog Kuusamon Erä Veiko och Keijo Kurttila.”

* Ruotsalaisten omissa SM-viesteissä oli vain 23 miesten ja 11 naisten joukkuetta. Ja siellä miehetkin hiihtävät vain kolmehenkisin jokkuein. Niin miesten kuin naistenkin viestin voitti IFK Mora SK, eli miehissä kerrankin joku muu kuin Sörsselssonin porukka. Voittajajoukkueessa hiihti ankkurina ”Mora-Nissen” lapsenlapsi Erik Eriksson. Ja enää pitäisi tietää…

* Gunde Svan jättää hommansa Ruotsin maajoukkueen pomona tehtyään kaiken sen mitä pitikin. Sitä mieltä siellä ollaan, vastaväitteitä en ole nähnyt. Se vaan tuntuu vähän oudolta, kun Ruotsin miehet ovat tällä kaudella menestyneet huonommin kuin pitkään pitkään aikaan. Mutta jos se on niiden mielestä helt okej, niin omapahan on asiansa. Mun mielestä kandeis sopia seuraavan pomon kanssa jotain muuta. Etenkin kun on ne jättiläiskisat tulossa.

Viestimuistio

SM-viesteistä jäi ihan mukavat fiilikset, saihan naisten kapula ihan kunnon kyytiä. Riikka Sarasojan on ainakin oikein mukava päättää kausi kun onnistui Kontiolahden ammumapyhätön seinämäessä pakottamaan Aikun polvilleen. Hiihtokuningattarelle puolestaan jäi varmasti tuosta kiusallisesta taipumisesta sen verran kolotusta polviin, että se pistää puskemaan kesällä entistä tehokkaammin.

Hyvät yksilösuoritukset ovat joukkuekilpailun suola. Tällä kertaa huomio kiinnittyi eritoten vanhoihin konkareihin, varmaankin siitä syystä, etteivät nuoremmat ole tuttuja. Mutta vaikka keltaisten lasien läpi katselisi, niin kyllä Karpaasit aika hienosti tänään pärjäsivät. Myös miklohvooni suussa.


Naisten viesti, osuuksien kolme nopeinta:
1. Kerttu Niskanen, Maija Saarinen, Liisa Anttila
2. Riitta-Liisa Roponen, Teija Kuntola, Marjo Loukkola
3. Aino-Kaisa Saarinen, Pirjo Muranen, Riikka Sarasoja

- Espoon hiihtoseuran Sirkka Ehrnrooth (yli 50 v) oli 1. osuudella 11. Jiihaa.
- Pike nosti Ounasvaaran sijalta 16 sijalle 8
- Posion Pyrinnön (15.) viestiä veivät Sanna, Saara ja Emilia Soudunsaari
- OHS:n Maija Oravamäki (-74) oli vuonna 2005 Helsingin MM-kisojen maratonilla 42. ja 2006 Göteborgin EM-kisoissa 18. Oulun Pyrintöä edustaen
- kommentaattori Punkkiselle tuli Lappeen Riennon ja Riikka Sarasojan voitosta kerrankin ihan kunnollinen "ja minäkin itken" -paikka, vaikka yrittikin peitellä liikutustaan

Miesten viesti, osuuksien kolme nopeinta:
1. Keijo Kurttila/Toni Närväinen, Martti Jylhä, Niklas Colliander
2. Sami Jauhojärvi, Ville Nousiainen, Anssi Pentsinen
3. Olli Ohtonen, Paavo Puurunen, Reima Idström
4. Juha Lallukka, Matti Heikkinen, Teemu Härkönen

- Vantaan Hiihtoseuran Niklas Colliander pyrki tarkkikselle ihan tosissaan kun roikkui kärkikuhinoissa koko ensimmäisen osuuden, Matti Heikkinen puolestaan nosti ankkurina joukkueen sijalta 15. sijalle 6.
- Karri Hietamäki (-69) oli toisella osuudella 7. nopein
- Jari Isometsä (-68) oli 2. osuuden 5. nopein ja nosti Alatornion Pirkat (aloittajana Ari Palolahti -68) sijalta 11 sijalle 4 Kuvassa Buliskutsi Vantaan Hakunilassa 14.1.2001
- Mika Myllylä (-69) oli 3. osuuden 10. nopein (siis vapaalla!) ja nosti Joutsan Pommin sijalta 24 sijalle 13
- Buliskutsi ja Myllylä olivat kummatkin ulkoilleet ammattiylpeän ahkerasti ennen näyttäytymistä isois kisois. Muutamia plus-merkkisiä sisu- & tyylimollukoita antaisin siitä hyvästä heille.
- ammumahiihtäjä Puurunen veti kisan Buranalla, onneksi ei tarvinnut yrittää osua mihinkään

lauantai 28. maaliskuuta 2009

VSTK - EVVK

Olipa tylsä miesten viesti ja se on ihan Mustin syytä.
Kyllähän sitä aina sanotaan, että viesti sytyttää, mutta tänään taisi monen hiihtäjän mielessä kummitella jo huominen viiskymppinen. Vähän huono juttu, että ovat näin peräkkäisinä päivinä. Kun kultakamppailu ratkesi jo toisella osuudella ja himmeämmätkin mitalit jaettiin lopullisesti hyvissä ajoin, niin en usko, että huomiseen kovasti panostaneet olisivat kaikkeaan pistäneet peliin. Tottahan siellä takaporukoissa sijoitukset muuttuivat välillä tiuhaankin, mutta kisan seuranta oli selostajakaksikollakin aika levällään. Vaan tärkeintähän se oli, että voittajat olivat ruudussa reippaita ja iloisia ja taas naurettiin kilpaa auringon kanssa…

Kultaa: Vuokatti Ski Team Kainuu
- Martti Jylhä, Sami Jauhojärvi, Olli Ohtonen, Teemu Härkönen
Hopeaa: Kouvolan Hiihtoseura
- Marko Mänttäri, Ville Nousiainen, Johannes Kohonen, Juha Lallukka
Pronssia: Kuusamon Eräveikot
- Keijo Kurttila, Esa Mursu, Reima Idström, Marko Maaninka

Ohjelmahan oli muuten ihan kiva, kuultiin Buliskutsin ja Myllylän kuulumisetkin. Palaamma tunnelmiin tuonnempana.

Upea naisten viesti!

Olipa mahtava naisten viesti! Tänään ei sitten leikittykään ja se näkyi selvästi hopeajoukkueen ilmeissä kisan jälkeen. Mutta aloitetaan alusta.

Vieremän Koiton Kerttu Niskanen oli ensimmäisen osuuden nimi. Kerttu pisteli pertsalla monoa toisen eteen ja onnistui lähettämään seurakaverinsa hyvällä etumatkalla toiselle osuudelle. Kun kerran vapaalla mentiin ja Oulun Hiihtoseura oli saanut paluumuuttaja Ritun tälle osuudelle, jännitettiin lähinnä sitä, kuinka suuren eron seitsemänneltä sijalta ja yli minuutin takamatkalta hän pystyy vetämään kakkoseen. Maratoonari Maija Oravamäki sai Ritulta läpsyt olkapäähänsä 53 sekuntia ennen Joutsan Pommin Aikkua, joka oli vaihdossa … en nyt muista monentenako, mutta ohitettavaa oli kasapäin. Lappeen Riennon Riikka Sarasojan kohdalla Aikku hieman jo rentoutui, sillä kaksikolla oli ykkösenä hiihtelevän Oravamäen persaus selvästi näkyvissä. Ja persauksessa ilmeisesti joku kiva aamupalamainos, niinkö vaikka Valion Rommipommi. Oravamäen ohittamisrojekti kehkeytyi kehkeytymistään ja oli valmis siinä kovassa nousussa ennen lopputasaisia. Ja silloin Riikka rykäisikin heittämällä kolmikon kärkeen! Siihen jäi hiihtokuningatar ihmettelemään, että eiks tää hei ollutkaan leikkiä!? Taisi olla niin yllättynyt, että lipsahti tunnelma matolle eikä takaa-ajosta tullut mitään. Riikka sai tulla tuuletelleen maaliin ja omiensa halattavaksi.

Naisten viestin mitalikolmikko

Kultaa: Lappeen Riento
- Anu Tähtinen, Mirva Rintala, Riikka Sarasoja
Hopeaa: Joutsan Pommi
- Maija Saarinen, Lotta Puttonen, Aino-Kaisa Saarinen
Pronssia: Oulun Hiihtoseura
- Elina Löytynoja, Riitta-Liisa Roponen, Maija Oravamäki

Tuutha siekii?

”Tuutha Siekii pohtimaan tärkeää ilmasto- ja hiihtoasiaa!” houkuttelee hupaisasti kutsu Kontiolahden SM-kisojen ihastuttavaan lauantaiseminaariin ”Ilmastonmuutoksen vaikutus hiihtoharrastukseen”. Tilaisuus on jouduttu peruuttamaan vähäisen osanottajamäärän vuoksi.


Sitä heti ensteks vetäsee tuosta aivan oikean johtopäätöksen, ettei aihe kiinnosta. Mutta olisikohan yksi syy myös hinta? 30 egee! Kamaan! Vaikka rahalla olisi saanut aamupalan ja piletin A-katsomoon (arvo 15 €), niin aivan liikaa vaadittu. Etenkin kun tilaisuuteen olisi pitänyt ilmoittautua jo maanantaina ja maksaa rahat pankkiin. Tänään aamulla olisi sitten pitänyt kömpiä hiihtokeskukseen klo 8:30, kun vielä olisi ollut aikaa nukkua hetki ennenkö viestit alkaa. Ja ne formuloiden aika-ajotkin alkoivat kahdeksalta...

perjantai 27. maaliskuuta 2009

Aurinkoista sadomasopäivää!

SM-kisojen startti Kontiolahdella oli niin aurinkoinen, niin aurinkoinen että! Ja Saarisen sisarukset nauroivat kilpaa auringon kanssa kun nauraen olivat voittaneet parisprintin. Pitäähän siskonkin saada kultaa. Aika paljon on muuten eri näköä näissä kaksosissa. Muutenkin kuin kisavermeissä, jotka Aikulla ovat täynnä mainoksia ja Maijalla taas eivät.

Miesten voittajakaksikko Musti & Poika oli sekin ennalta-arvattava, vaikka Jylhä siihen vähän epävarmuutta toikin. Ehkä juuri sopivasti, että muut viitsivät edes yrittää voittaa. Toivottavasti kaikki kansainväliset huippumme hiihtävät sunnuntaina, että olisi muilla mihin ihtiään verrata. Vaikkei sitten voittaja olisikaan ylläri, niin siellä takana saattaa olla kivaa kuhinaa.

Parisprinttien mitalikolmikot

Kultaa: Maija Saarinen ja Aino-Kaisa Saarinen, Joutsan Pommi
Hopeaa: Eevamari Oksanen ja Kirsi Perälä, Huhtasuon Hiihto
Pronssia: Mirva Rintala ja Riikka Sarasoja, Lappeen Riento

Kultaa: Martti Jylhä ja Sami Jauhojärvi, Vuokatti Ski Team
Hopeaa: Juho Mikkonen ja Kusti Kittilä, Kuhmo Ski
Pronssia: Matti Heikkinen ja Niklas Colliander, Vantaan Hiihtoseura

Pronssia tuli tänne pääkaupunkiseudulle. Sopivasti vielä Vantaalle, kun kumpikaan kerholaisista ei asu siellä.

Tuo Niklas Colliander olisikin aika hyvä tarkkistyyppi. Asuu vallan Vantaalla, Hakunilan hiihtopuiston lähellä. Kiinnitin tähän raamikkaaseen sprintteriin huomiota kun oli Vancouverin esiolkkareissa ja sai pari maailmancupin pistettä. Hiihtoliiton biografissa kerrotaan, että esikuviaan olivat suomalaishiihtäjistä Karpaasit, erityisesti Mika Myllylä. ”Hieno hetki oli kun tapasin Mikan Vantaan SM-kisoissa -97. Mika oli juuri voittanut ja minä pääsin aivan lähelle koska toimin kisamaskottina. Eli pupupuvussa heiluin kisa-alueella”, Niklas muistaa.
Niinpä niin. Siellähän me kerhokaverin kanssa Hakunilan urheilupuistossa viattomina vallan kannustimme Myllylöitä sun muita vielä tammikuussa 2001 (kuva 14.1.01).
Täytyy nyt vielä kattoa tota tarkkisasiaa… pupupuvussa & maskottina heiluminen ei näytä oikein hyvältä pojan ceeveessä, mutta ehkä voin joustaa - ehkä en.



torstai 26. maaliskuuta 2009

Latupartion repusta

* Virpi Kuitunen ei hiihdä Kontiolahden SM-kisoissa. Uutinen ei kyllä yllätä yhtään.

* Mahtoiko kerhokaveri huomata, että olin tilastoinut Mustin maailmancupissa sijalle 4. vaikka oli 5. Minä nimittäin katsoin tiedon FIS:n sivuilta löytyneestä PDF-listasta, jossa kaikki osakilpailut oli laskettu mukaan. Siinä Mustilla on 789 pistettä ja Pietrolla 774. Kävin juuri äsken katsomassa, että eiks näin ollutkin, niin sitä listaa olikin muutettu! Pietrolla on edelleen 774, mutta Mustilla vain 765. Vaan minäpä tallensin sen edellisen listan, eli täällä Latupartion toimituksen läppärillä muhii valtava sandaali!

* Myös heimoveljemme ratkovat tulevana viikonloppuna hiihtomestaruuksiaan, Pärnumaal Jõulumäel. Huomenna perjantaina, eli reedel, on kavas sprinditeade klassikalises tehnikas. Laupäeval selgitatakse Eesti meistrid teatesõitudes ja pühapäeval selguvad Eesti meistrid vabatehnika maratonidistantsil. Mestaruustaistoja käydään myös Norjassa ja Ruotsissakin on vielä jokunen SM-mitali jakamatta.

* Anders Södergrenillä alkaa tänään 3-4 viikon seisokki! Tai siis hän ei voi istua, vain seistä tai maata. Sörsselssonin diskbråckille on nimittäin tänään näytetty puukkoa (jossain hemmetin) Sofiahemmetin sairaalassa. Kyseinen välilevy on jo kauan painanut hermoon ja aiheuttanut kovia kipuja. Harmittaa kuulema kovasti kun joutuu kirurgin ja Nukku-Sepon rankan käsittelyn takia maleksimaan sairaalassa sunnuntaihin saakka, eikä voi osallistua SM-kisoihin. Vaan kukas sinne kisoihin nyt istuksimaan menee…

* Ole-Einari on päättänyt luopua henkilökohtaisesta henkivartijasta ja luottaa järjestävän seuran sanaan siitä, että Khanty-Mansijskissa riittää ehtaa siperialaasta sikkerheettiä hänellekin. Urheilijoiden turvallisuudesta huolehtii 300 poliisia, joten esim. miesten takaa-ajokisaan ei pitäisi liittyä mitään ylimääräistä draamaa. Toivottavasti kukaan ei kerro tätä ruotsalaisille, jotka keksivät hämätä uhkailijoita kasvattamalla parrat.

keskiviikko 25. maaliskuuta 2009

Tarakalta tipahtaneita

* Tuulispäänä kotiin jenkkeihin lentänyt Lance Armstrong murjottaa ja jupisee, että toissapäiväinen tapahtuma Espanjassa, ojaanajo ja solisluun murtuma, oli hänen koko pyöräilyuransa suurin takaisku. Aika vahvasti sanottu. Ettei vaan alkaisi olla kurkkuaan myöten täynnä koko kambäkkiään. Miehen kommenteista paistaa selvästi läpi jonkinsorttinen tyytymättömyys. Eikö kazukkitalli ole osannut huolehtia kunkustaan? Kuinka hänen ylipäätään annettiin joutua tilanteeseen, jossa voi kaatua? Miksi yksikään tallikaveri ei tilanteessa heittäytynyt ojaan hänen alleen ja pehmentänyt alastuloa? Kankkukin aivan asfaltti-ihottumalla… Onk’ hää nyt sit kuiteski ihan tavallinen ihminen, luitaan myöten?

* Suosikkilistalle löytyi uusi ehdokas, ecuadorilainen Byron Patricio Guama De La Cruz! Jos vaikka joskus mentäis ladunvarteen katsomaan maantiepyöräilykisoja, niin kun se tulis siihen meidän kohdalle, huudettais sen korvaan, että “Hyvä Byron Patricio Guama De La Cruz, toivoo Länsi-Pasilan Määttäkerho Helsingistä!” Mies oli tänään kolmannella etapilla 19. tuossa samaisessa Castilla y Leon -kisassa, jossa Lance teloi itsensä. Kun tallinsa on vielä tähän samaiseen kisaan kasattu Burgos Monumental - Castilla y Leon, niin tuloslistan 19. rivillä on muihin verrattuna aikasen pitkästi tavaraa.

* Ratapyöräilyn MM-kisat ovat alkaneet Puolassa. En aio niiden tapahtumilla rasittaa edes itseäni; ei tuolla ole suomalaisiakaan mukana. Sen verran voi kuiteskin mainita, että on erittäin valokuvauksellinen laji. Upeita otoksia huipputreenatuista urheilijoista, kiiltävissä vermeissään, päätähuimaavassa vauhdissa. Vaan mitäpä me niistä, niistämistä ja schlickenriedereitä on enämpi ollut kuvissa näissä meidän suosikkilajeissa…

tiistai 24. maaliskuuta 2009

Kontiolahden sileet

Kontiolahden hiihtoareenalla on totuttu näkemään hiihtäjiä kilpailemassa pyssyt selässä ja vallan isoissakin kisoissa, eli MM-tasolla. Järjestävän seuran rahkeet testataan taas ensi viikonloppuna, mutta (luultavasti) vähän vähemmällä paukkeella kun vuorossa ovat ovat sileen SM-kisat. Perjantaina hiihdetään sprinttiviestit perinteisellä, lauantaina tavalliset viestit ja sunnuntaina 30/50 kilsaa vapaalla, väliaikalähdöin. Lauantaina ohjelmassa on ennen kilpailupäivän alkua kisaseminaari, joka käsittelee ilmastomuutoksen vaikutusta hiihtoharrastukseen. Mielenkiintoista, vaikka tänä talvena on piisannutkin lunta lylyn alle. Toivottavasti Yle tekee aiheesta edes pienen rapparin.

Kisaemäntänä Kontiolahdella miekyttelee Marja-Liisa Kirvesniemi. Verkkosivut kertovat, että oheisohjelmassa löytyy ja paikalla ovat myös ”tutut kisamaskotit Nelly ja Nalle”. Pakko tarttua tähän meikäläiselle traumaattiseen maskottiaiheeseen. Siis miten niin tutut kisamaskotit? En minä ole noista ikinä kuullut. Vai onko kyse nimenomaan tuolta Kontiolahden ammumahiihtoareenalta tutuista tyypeistä. Oisko niillä sellaiset ruskeat pehmeät turkit ja asussaan niin rinta- kuin selkäpuolellakin rivissä viisi mustaa mollukkaa? Sopis mulle…

Järjestävä seura on tietty Kontiolahden Urheilijat, jonka tähtiurheilija on joutunut jo vissiin lähtemään viikonlopuksi Siperiaan. Kaisa Mäkäräinen kirjoittelee omilla sivuillaan, kuinka oli kiva hiihtää sileetä Salppurilla. Ei tarvinnut hiihdellessä tuulia haistella ja kannustusta riitti. Kontiolahtiset kotilatunsa hyvin tunteva Kaisa varoittelee pitkäin matkain hiihtäjiä: ”Siellä voi monelle tulla äitiä ikävä, kun sunnuntain pitkällä matkalla kivutaan seinää ja muita nousuja useampaan otteeseen! Mutta lohdutuksena ja kannustuksena sanoinkin eräälle kaverille, joka hiihtää viiskymppisen, että eihän seinänousu ole kuin 8 kertaa viidenkympin matkalla, kun se meillä oli esim. SM-kisoissa 5 kertaa 12,5 kilsan matkalla. Eli ihan helppo juttuhan se on! Hih!”

Kaikkiaan 224 miestä uskoo jaksavansa hiihtää 50 kilometriä. Lähtölistat löytyvät kisajärjestäjän sivuilta.